Lumitalven maisemia

Suomen neljä vuodenaikaa ovat viime aikoina näyttäneet parastaan! Viime kesä oli aurinkoinen ja lämmin, ja nyt on kunnon vanhan ajan luminen pakkastalvi. Talvinen aurinkokin on näyttäytynyt monena päivänä. Olemme retkeilleet lumimaisemissa metsissä ja Saimaan rannoilla, ja kameraani on kertynyt lumisia kuvia enemmän kuin laki sallii. Tässä muutamia otoksia.

Talomme pihalla olevat keinu ja penkki ovat hyvä lumitilanteen mittari. Tänä talvena niiden lumihatut ovat korkeammat kuin pitkään aikaan - ja lisää lunta on luvassa. Keinua ympäröivät syreenipensaatkit nuokkuvat lumitaakan alla.

Eräällä retkellämme löysimme hauskan lumimajan, josta tuli retkiemme taukopaikka, sillä sen suojissa on hyvä käydä lämmittelemässä ja nauttimassa eväät. Maja on tilavampi kuin päälle päin näyttää, sillä siinä on kaksi huonettakin. Majassa tulee tunne kuin olisi karhu talvipesässään.

Mattojen lumipesu

Lumiset pakkaspäivät ovat ihanteellisia mattojen pakkaspuhdistukseen. Siinä matot raikastetaan puuterisessa pakkaslumessa, jolloin ne puhdistuvat pölystä ja samalla myös niiden värit kirkastuvat. Lumipesu poistaa hiekan ja tomun paremmin kuin imurointi ja lisäksi mattoihin tulee raikas tuoksu. Meillä on muodostunut perinteeksi tehdä mattojen lumipesu pihalla alkuvuodesta, kun on satanut pakkaslunta.

Ennen puhdistusta mattoja pitää jäähdyttää puolisen tuntia esimerkiksi parvekkeella. Jos huoneenlämpöiset matot vie suoraan hankeen, niiden lämpö sulattaa lunta ja matot kastuvat. Mattoja ei ole tarkoitus kastella, vaan ne puhdistetaan kuivalla pakkaslumella. Tämän vuoksi pakkasta olisi hyvä olla ainakin -10 astetta.

Kun matot ovat viilenneet, ne viedään puhtaaseen lumeen nukkapuoli alaspäin. Sitten niitä ravistellaan tai tampataan kevyesti ja käännetään. Lopuksi matot nostetaan telineelle ja lumi harjataan tarkasti pois, jottei se kastele mattoja kun ne viedään sisälle. Matot voi jättää vielä hetkeksi tuulettumaan ja vaikka pestä sillä aikaa lattiat, jotta saa raikkaat matot puhtaalle lattialle.

Sumua Saimaalla

Järvimaisema on kuin vaihtuva taulu, joka päivä erilainen. Tämä tuli taas todistettua kun olimme vakiolenkillämme Pien-Saimaan rannalla joulukuisena lauantaina. Hämmästys oli suuri, sillä koko järvi saarineen oli peittynyt valkeaan sumuun. Sumu ei ollut tavanomaisen harmaata, vaan se hohti valkoista valoa. Normaalisti rannasta käsin näkyvät lähisaaret ja vastarannan talot, mutta nyt näkyi pelkkää usvaa.

Minulla ei ollut kameraa mukana, mutta onneksi kännykälläkin sai taltioitua tämän kauniin näyn. Järvi olisi tuolla hetkellä käynyt vaikka merestä, sillä vastarantaa ei näkynyt missään! Jos olisimme olleet menossa jääretkelle, olisi vähän epäilyttänyt lähteä suunnistamaan tällä näkyvyydellä. Jo vähän matkaa jäälle kävellessä tuntui kuin muu maailma olisi kadonnut ympäriltä. Myöhemmin kääntyessämme lenkillä takaisin päin, sumu alkoi hiljalleen hälvetä, mutta silloinkin näkyviin tuli vain lähimmän saaren utuinen profiili.