Kesämökkimme on vanha maalaistalo, jonka pihapiirissä on pesinyt pääskyjä niin kauan kuin muistan. Vielä parikymmentä vuotta sitten ulkorakennuksissa oli lukuisia pääskynpesiä, mutta vuosien mittaan pääskyjen määrä on vähentynyt niin, että nykyään pesiä on vain pari. Viime kesänä yksi haarapääskypariskunta teki pesänsä pihamökin räystään alle. Niitä ei haitannut, vaikka mökissä majoittuu mökkivieraita ja välillä itsekin nukumme siellä. Meitäkään pihamökin lintuasukkaat eivät häirinneet - päinvastoin niiden puuhia oli mukava seurata!
Kun tänä vuonna saavuimme mökille ensimmäistä kertaa talven jälkeen, pääskyt olivat taas pesänrakennuspuuhissa. Ne parantelivat viimevuotista pesäänsä kantamalla sinne nokassaan savea ja heinänkorsia. Koska pesä on mökin ovenpuoleisella seinustalla, isäni naulasi viime syksynä mökin päätyseinän yläosaan laudanpätkän, jotta pääskyt olisivat tehneet tänä vuonna pesänsä siihen. Rauhallisempi pesäpaikka ei pääskyparille kelvannut, vaan ne halusivat pesiä vanhassa pesässään. Uskon, että kyseessä on sama viimekesäinen pääskypari, sillä rengastustutkimuksissa on todettu pääskyjen palaavan vuodesta toiseen samoille pesäpaikoille.
On ollut mahtavaa taas seurata pääskyjen elämää näin läheltä. Päivisin ne istuvat päärakennuksen katolla olevan tuuliviirin päällä ja iltaisin pihamökin kaiteella. Välillä ne lentävät nopeita syöksyjä pihan yläpuolella pyydystäen hyönteisiä ravinnoksi. Kaikkein hellyttävintä pääskyissä on niiden iloisen rupatteleva lauluääni! Jos talvella laitan silmät kiinni ja kuuntelen netistä haarapääskyn ääntä, tulee tunne kuin olisin mökillä riippumatossa - niin erottamaton osa mökkikesää pääskyjen juttelu on.
Viime kesänä pesässä kuoriutui neljä poikasta, jotka lentelivät ensin pihapiirissä, kunnes eräänä päivänä olivat lähteneet valmistautumaan syksyn muuttomatkalle. Koska haarapääskyt ovat kotipaikkauskollisia lintuja, todennäköisesti nämä viime kesän poikasetkin ovat palanneet lähelle synnyinpaikkaansa eli mökkiseutuamme. Tuntuu uskomattomalta, että pääskyt lentävät talveksi Etelä-Afrikkaan ja palaavat keväällä tuhansien kilometrien päästä mökkipihallemme. Jos pääskyt ymmärtäisivät ihmisten kieltä, kertoisin niille niiden olevan odotettu ja aina tervetullut vieras mökillemme!