Lumettoman talven maisemia

Vuosi sitten julkaisin lumisia kuvia postauksessani Lumitalven maisemia. Talvi oli silloin keskivertoa lumisempi, mutta tänä vuonna ollaan aivan toisessa ääripäässä. Tammikuu on jo hyvän matkaa yli puolenvälin, eikä Etelä-Suomessa ole valkoisista hangista tietoakaan. Talviretkimaisemat ovat nyt vuodentakaiseen verrattuna hyvin erilaisia - mutta silti kauniita.

Lumettoman talven yksi hyvä puoli on, että metsäpoluilla voi lenkkeillä ja patikoida aivan kuin kesällä. Nyt sellaisetkin maastot, joihin ei hankien aikaan ole asiaa ilman lumikenkiä, ovat olleet helposti saavutettavissa. Lisäksi pieni koirammekin on päässyt tassuttelemaan mukaamme metsäretkille, joihin hän ei lumella ja pakkasella pääse. Toivotaan silti, että edes helmi- tai maaliskuussa ehtisi vielä tulla kunnon talvijakso pakkasineen.

Höytiönsuo

Konnunsuo tunnetaan parhaiten siellä sijainneesta vankilasta, mutta se kätkee sisälleen myös ainutlaatuisen luontohelmen - Höytiönsuon. Höytiönsuo sijaitsee Lappeenrannassa Venäjän rajan tuntumassa, ja se on osittain ojitettu, mutta sen kaakkoinen osa on luonnontilaista rämettä. Suoalueen keskellä sijaitsee linnuille tärkeä muutto- ja pesimäpaikka Höytiönlampi. Sekä Höytiönsuo että Höytiönlampi ovat osa laajempaa Konnunsuon suoaluetta, josta osa on suojeltu.

Höytiönsuo.

Höytiönsuo.

Aloitimme uuden retkeilyvuoden Höytiönsuolla lumettomana tammikuisena pakkaspäivänä. Suo oli jäässä, joten pärjäsimme normaaleilla retkeilykengillä, mutta sulana aikana kumisaappaat ovat aivan varmasti tarpeen. Lumeton maisema näytti keskellä talvea erehdyttävän keväiseltä tai syksyiseltä, ja suopursukin tuoksui! Höytiönlampea peitti peilikirjas jää. 

Menimme Höytiönsuolle Ruokolantieltä erkanevan metsäautotien kautta. Auton jätimme parkkiin metsän laitaan ja lähdimme kulkemaan polku-uraa pitkin. Ennen kuin metsä vaihtui suoksi, oli ylitettävä leveä oja vähän epävarman näköistä siltaa pitkin, mutta pääsimme kuitenkin ketterästi sen yli. Suolla jatkoimme polun seuraamista halki rämeen suuntana Höytiönlampi, jonne kertyi matkaa reilun kilometrin verran.

Silta ojan yli.

Höytiönsuon polkua.

Höytiönlammen länsipuolella on laavu, jonka ovat perimätiedon mukaan rakentaneet Konnunsuon vankilan vangit. Laavulta on hyvä kiikaroida Höytiönlammen elämää lintujen muutto- ja pesimäaikoina. Lisäksi lammen ympäristössä elää suojelun alaisia viitasammakoita. Suolla voi bongata myös eri korento- ja suoperhoslajeja. Näin tammikuussa ympärillä oli kuitenkin vain hiljaisuutta lukuun ottamatta lammen ulvahtelua sen jäätyessä.

Höytiönsuon laavu.

Näkymä laavulta Höytiönlammelle päin.

Suomen luonnonsuojeluliitto listasi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi vuonna 2017 ympäri maatamme sata ainutlaatuista luontokohdetta eli luontohelmeä. Konnunsuo Höytiönsoineen on yksi näistä luonnonsuojeluliiton nimeämistä luontohelmistä - eikä suotta! Paikka on valtakunnallisesti merkittävää maisemaa muun muassa lammen ympäristössä esiintyvän arvokkaan avoluhdan vuoksi.

Höytiönlampi.

Höytiönlammen rannan luhtaa.

Vuokatinvaara

Sotkamon ja Vuokatin välillä on monen vaaran peräkkäinen jono, Vuokatinvaarat. Näistä tunnetuimpien vaarojen maisemat ovat tuttuja televisiosta monien urheilukilpailujen tapahtumapaikkana. Poikkesimme kesällä Kainuun sukulaisvierailun lomassa Vuokatinvaaralla kokemassa itse nämä näkymät, ja ne olivat yhtä upeat kuin kuvissakin. Hyppyrimäki ja hiihtohissit seisoivat nyt toimettomina, ja valoisa keskikesän ilta-aurinko kultasi horisonttiin asti jatkuvan vihreän metsämaiseman.

Vuokatinvaaran laella on kaksi näköalapaikkaa, joista ensimmäinen on heti parkkipaikan vieressä ja toinen vähän kauempana kallion päällä rinteiden välisessä maastossa. Näköalapaikkojen lisäksi vaaralta lähtee luontopolkuja ja vaellusreittejä eri suuntiin. Latupohjat ovat kesäisin pururatoja. Tällä reissulla emme ehtineet tutustua Vuokatinvaaran reitteihin, mutta kiersimme Sotkamon keskustan tuntumasta löytyvän Hiukanharjun luontopolun, jonka hiekkainen harju erottuu maisemassa Vuokatinvaaralle asti!