Kirjaesittelyssä Retkipaikka - seikkailuja kauneimmissa maisemissa

 Sisältää mainoslinkin. Se on merkitty tähdellä*.

Retkipaikalta on ilmestynyt aiemmin kaksi kirjaa, joissa esitellään kiehtovia retkikohteita ja luontopolkuja ympäri Suomen. Tässä kuussa ilmestyi kolmas kirja, jossa seikkaillaan vuorostaan Suomen kauneimmissa maisemissa - nämä ovat niitä kohteita, jotka toistuvat toinen toistaan upeammissa Instagram-kuvissa ja muualla sosiaalisessa mediassa. Retkipaikka - seikkailuja kauneimmissa maisemissa* on jokaisen huikeankauniiden maisemien metsästäjän opas, sillä kirjassa esitellään yhteensä 80 kohdetta, joista jokainen voi löytää uutta seikkailtavaa vaikka jo täksi kevääksi!

 

Kirjassa on mukana yksi minun kuvaamani ja esittelemäni kohde - upea Sarviniemi Taipalsaarella! Sarviniemeä on kunnostettu retkikohteeksi jo useamman vuoden ajan, ja nyt se on valmis monipuoliseen päiväretkeilyyn ympäri vuoden. Pitkä Suur-Saimaaseen työntyvä niemi on komea jääkauden jäänne ja ihanteellinen kohde upeita järvimaisemia etsivälle. Olen ihaillut Sarviniemessä sekä kesäisen tyyntä Saimaata että syysmyrskyn suuria aaltoja - maisema on aina yhtä vaikuttava. 

Kirjassa esitellään muun muassa maamme kaikki viralliset kansallismaisemat, kuten Hailuoto, Imatrankoski, Punkaharju ja Koli. Tiesittekö muuten, että kansallismaisemia riittää Ahvenanmaalta Utsjokilaaksoon asti? Harva on käynyt niistä jokaisessa, joten kotimaassa riittää vielä paljon matkailtavaa vaikka ulkomaille ei vähään aikaan pääsisikään. Itseäni kiinnostaa minulta käymättä olevista kohteista erityisesti Asikkalan upea Pulkkilanharju, Puolangan mahtava Hepoköngäs ja Mikkelin kolimainen Neitvuori.

 

Oman oppaasi kauneimpiin maisemiin saat tilaamalla kirjan esimerkiksi Retkipaikan verkkokaupasta tai Adlibriksestä*.

 

Lue myös:

Kirjaesittelyssä Retkipaikka

Kirjaesittelyssä Retkipaikka - uudet seikkailut

 

Ylämaan luontopolku

Kirstanvuori.

Ylämaalla Lappeenrannassa kulkee luontopolku, jossa on mahdollista kiertää joko noin 8 kilometrin mittainen lyhyt lenkki tai 12 kilometrin pitkä lenkki. Kävimme kiertämässä 12 kilometrin lenkin upean aurinkoisena ja lämpimänä huhtikuun päivänä, jolloin luonto oli juuri herännyt kevääseen. Jätimme auton Ylämaan nuorisotalon parkkipaikalle, joka on polun lähtöpiste. Nuorisotalon pihalta suuntasimme kohti kuntopolkua, jota reitti alkumatkan seurailee. Polku on merkitty puihin sinisen merkein ja lisäksi reitin varrella on harvakseltaan opasviittoja.

Metjärvi.

 

Silta ojan yli.

 

Kuntopolulta polku poikkeaa metsään ja Kirstanvuorelle, jonka jälkeen jatketaan metsässä ja metsäautotiellä sekä hakkuuaukealla ennen kuin päästään Metjärven rantaan. Järven eteläpuolelta alkaa omasta mielestäni polun paras osuus eli Vilajoen rantaa keskellä metsää seuraileva polku. Varsinkin näin keväällä runsaan veden aikaan joki virtasi vuolaana ja kuohui pauhaten koskipaikoissa. Saareskosken jälkeen joki ylitetään siltaa pitkin ja jatketaan matkaa pellon laitaa metsätielle. Tiellä tulee vastaan risteys, jossa pitää päättää kiertääkö pitemmän reitin vai jatkaako lyhyempää reittiä.

 

Vilajoki.

 

Saareskoski.

 

Jos jatkaa pitempää lenkkiä, metsätie johtaa Multamäen laavulle, joka on hyvä paikka evästauolle. Omat polttopuut on tarpeen olla mukana, sillä laavulla oli ainakin meidän käydessämme vain kourallinen puita. Emme tehneet tulia, vaan söimme eväsleivät ja lähdimme jatkamaan matkaa opasteen osoittamaan suuntaan. Koko matkan olimme bongailleet erilaisia perhosia - erityisesti sitruunaperhosia näkyi runsaasti!

Multamäen laavu.

Kevään keltaiset värilpilkut.

Noin reitin puolivälissä ohitetaan metsästysmaja ja puiden lomasta pilkottava Tallijärvi, jonka jälkeen opasteet kertovat edessä olevan suolla poikkeaminen niin, että siellä vain pistäydytään ja tullaan samaan reittiä takaisin. Suurisuolla kannattaa ehdottomasti poiketa, sillä se on hieno kohde pitkospuineen. Näimme suolla kaksi kurkea ja muutenkin talven jäljiltä heräävä suo oli parhaimmillaan.

Tallijärvi.

Suurisuo.

Suurisuo.

Palasimme suolta takaisin metsätielle, joka jatkuikin sitten takaisin "ihmisten ilmoille" asti ja lopuksi samalle kuntopolulle, josta reitille lähdimme. Kaiken kaikkiaan matkaa kertyi reilut 12 kilometriä, mikä on juuri sopiva pituus päiväretkelle. Reitillä parasta olivat Vilajoki ja Suurisuo. Pitkät metsäautotieosuudet olivat vähän tylsiä, mutta tähän vuodenaikaan niiden pientareita onneksi värittivät perhoset ja leskenlehdet!

Iitin Kalmusaari

Iitin Kirkkojärven Kalmusaari on ihastuttava ja helposti saavutettava retkikohde pienelle päiväretkelle tai miksei vaikka yön yli kestävälle retkellekin, sillä saaressa on telttailulle varattu alue laavun läheisyydessä. Kalmusaari on Iitin kunnan omistuksessa, samoin kuin saaren hyväkuntoinen laavu. Laavulta ja nuotiopaikalta on hieno näkymä järvelle.

Kalmusaareen mennessä auton voi jättää Pohjanmäentien päässä sijaitsevaan venerantaan, josta kulkee alle kilometrin mittainen polku saareen vieville pitkospuille. Pitkospuiden ansiosta saareen pääsee helposti ja kuivin jaloin. Koko reitti venerannasta laavulle ja saaren ympäri on helppokulkuista maastoa ja todennäköisesti kuljettavissa ympäri vuoden. Pieni koirammekin jaksoi tassutella koko matkan.

Kävimme Kalmusaaressa aurinkoisena pääsiäissunnuntaina haistelemassa kevään tuloa. Saaren polulla näimme pari lenkkeilijää, mutta laavulla ei meidän käydessämme ollut muita. Metsän varjopaikoissa oli vielä lunta, mutta aurinkoisella puolella jo täysin keväistä. Tämä on juuri se hetki, kun talvi antaa periksi keväälle ja kevään tulon voi aistia joka solulla. Linnutkin aloittelivat jo kevätkonserttiaan.

Rannassa olevalta nuotiopaikalta oli hyvä tiirailla järvelle, jossa suurin osa vedestä oli jo vapautunut jäästä ja aaltoili vapaana pitkän talven jälkeen. Laavun takana olevilla kallioilla on laituri, jossa on kesällä oiva uimapaikka. Vielä ei sentään päässyt heittämään talviturkkia, sillä laiturin ympärillä oli jäätä.