Näytetään tekstit, joissa on tunniste Murheistenranta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Murheistenranta. Näytä kaikki tekstit

20.3.2016

Murheistenranta


Murheistenranta tunnetaan Lappeenrannassa uimarantana, mutta monikohan uimari on tullut ajatelleeksi, että jo kivikaudella ihmiset ovat asuttaneet tuota rantaa? Kävimme sunnuntaikävelyllä Murheistenrannassa sen historiaa ja nykyisyyttä ihmettelemässä. Maaliskuisena sunnuntaina ranta oli hiljainen, mutta kevätauringossa kaikkea muuta kuin murheinen. Laihianselän jäällä liikkui hiihtäjiä ja ulkoilijoita.

Murheistenrannalla.

Noin 6000 vuotta sitten, kampakeraamisella ajalla, Suomessa oli yhtä lämmintä kuin nykyisessä Keski-Euroopassa ja ihmiset asuivat rantahiekalle rakennetuissa taloissa. Murheistenrannan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee vanhalla rantatörmällä, joka oli muinoin aivan Saimaan rantaa. Paikalta on löydetty kaivauksissa saviastioiden paloja ja palaneita luita, ja alue on rauhoitettu muinaismuistolain perusteella. Paikalla on infotaulu rannan historiasta kiinnostuneille.


Murheistenrannan opastaulu.
Murheistenrannalla uimareiden ei tarvitse tuoda juomavettä mukanaan, sillä rannalla on lähde. Näin kuinka lähteellä kävi tänäänkin vesikanistereiden kanssa kaksi vedenhakijaa lyhyen ajan sisällä. Olin itsekin ottanut pari juomapulloa mukaan, jotka täytin lähteen vedellä. Kertookohan lähteen innokas käyttö jotakin vesijohtoveden laadusta...?

Murheistenrannan lähde.

Murheistenrannan ja Lamposaaren välillä Laihianselällä kulkee talvisin jäätie. Kävelimme jäätien laitaa ja ohi ajoi harvakseltaan autoja. Jää on vielä paksua ja kantaa autot aivan kevyesti, mutta en silti itse olisi uskaltanut ajaa autolla jäälle. Laihianselkä on avara ja tuuli oli tänään sen mukaista. Lamposaareen mennessä vastatuuli jäädytti kasvoja, mutta takaisinpäin tullessa aurinko lämmitti niin, että tuli kuuma.

Murheistenranta-Lamposaari jäätie.

Murheistenrannan läheisyydessä sijaitsee Paloriutanluoto, jossa on hauska majakka. Lähistöllä on myös muita pieniä saaria, joissa on jäiden aikaan helppo käydä. Lähistöllä sijaitsee myös Kanavansuun perinnelaivatelakkayhdistys.

Murheistenranta on erikoinen nimi, jonka synnylle on olemassa monta selitystä. Yhden selityksen mukaan nimi juontaa juurensa pikkuvihan aikaan rannan jäällä käytyyn taisteluun ja toisen mukaan sisällissodan aikaan lähistöllä tehtyihin teloituksiin. Kolmannen teorian mukaan nimi tulee 1800-luvun lopussa rantaan hukkuneen pojan surullisesta kohtalosta.

Paloriutanluoto.

Paatit jään vankeina.

Lue myös: Lähteellä


18.9.2015

Lähteellä

Lappeenrannan lähteet


Suomen vesijohtovesi on maailman mittapuulla todella puhdasta, mutta se on silti kemiallisesti puhdistettua. Lisäksi Lappeenrannan hanavesi on ei ole edes aitoa pohjavettä, vaan tekopohjavettä. Jos haluaa juoda kemikaaleista vapaata, puhdasta ja raikasta lähdevettä, voi sitä Lappeenrannassa hakea esimerkiksi Huhtiniemen ja Murheistenrannan lähteistä.

Sunisenselällä liikkuessa on kätevää hakea lähdevettä Huhtiniemen leirintäalueen rannassa olevasta lähteestä. Vesi tulee ruostumatonta terästä olevasta putkesta, josta sitä on helppo ottaa pulloon tai kanisteriin läpi vuoden. Lähde sijaitsee rannassa vanhan hyppyrimäen ja Huhtiniemen saunan puolivälissä.

Huhtiniemen lähde.
Myös Murheistenrannassa on lähde. Se on suojattu betonisella renkaalla ja vesi juoksee putkesta sen alaosasta. Vettä saa otettua pulloon, mutta putki ei ole veden ottoon yhtä kätevä kuin Huhtiniemen lähteen hana.

Murheistenrannan lähde.
Vesi on väritön neste, joka auttaa meitä näkemään sateenkaaren värit. Sillä ei ole muotoa, mutta se antaa kaikelle muodon. Se on miljardeja vuosia vanhaa, mutta uudistuu jatkuvasti. Se on elämän ja historian kehän alku ja loppu. Jokainen vesipisara on oma mikrokosmoksensa ja kuljettaa mukanaan tietoa muinaisista ajoista ja maailmoista, joita emme vielä kykene ymmärtämään. Se esiintyy nesteenä, kiinteänä aineena ja vesihöyrynä. Sitä on kaikkialla ja kaikessa. Se on avain ihmisen terveyteen ja ihmisellä on avain veden terveyteen.
–Charlie Ryrie, Veden parantava voima, 1999 

Huhtiniemen lähde.