13.9.2021

Pursialan hiidenkirnu

 

Pursialan hiidenkirnu
 

Kävimme Mikkelin reissun lomassa katsomassa Pursialan hiidenkirnua, joka on yksi Suomen suurimmista. Sen syvyys on kahdeksan metriä ja leveys kahdesta kolmeen metriä. Hiidenkirnu on jääkauden tekosia ja sen iäksi on arvioitu 9 000-11 000 vuotta. Kirnun uursivat mannerjäätiköstä purkautuneet sulamisvedet ja veden mukana kulkeutunut kiviaines. 

Pursialan hiidenkirnun aidat
 
Pursialan hiidenkirnu

Hiidenkirnu sijaitsee Pursialan kaupunginosassa ja sen lähelle pääsee Hiidenkadun kautta. Kirnu sijaitsee kallion päällä ja se on aidattu. Vaikka aidat vähän latistavat kirnun vaikuttavuutta, niin ne ovat varmasti säästäneet monta tämän jääkauden ihmeen innokasta ihailijaa putoamiselta. Kuvasin kohdetta aitaan nojaten ja sekin jo vähän hirvitti.

Pursialan hiidenkirnu

Pursialan hiidenkirnu

Lappeenrannallakin on oma hiidenkirnunsa, nimittäin Lasolan hiidenkirnu, mutta se on vaatimattoman kokoinen Pursialan hiidenkirnuun verrattuna. Kaikki hiidenkirnut ovat silti hämmästyttäviä todisteita veden ja jään voimasta. Pursialan kirnussa on nähtävissä myös "jauhinkiviä", joita sulamisvedet ovat pyörittäneet kirnun sisällä.


1.9.2021

Kiukkaanlammen laavu

 

Kiukkaanlammen laavu

Joutsenon retkeilyreittien varrelta löytyy Katralammen laavun lisäksi Kiukkaanlammen laavu, jota kutsutaan myös Leijonalaavuksi. Laavu sijaitsee suojellulla Natura 2000 -alueella keskellä ukonhautojen suppamaastoja. Koska laavun lähelle ei pääse autolla, se on aina käydessämme ollut siistissä kunnossa, ja polttopuitakin on löytynyt. Olemme jättäneet auton Vilkkumäentien varrelle, josta on laavulle muutaman kilometrin kävelymatka, mutta laavulle pääsee myös esimerkiksi Myllymäen hiihtokeskuksen suunnasta.

Joutsenon retkeilyreittiä

Punakärpässienet

Kiukkaanlammen laavun ympäristössä on kolme lampea, joista Kiukkaanlampi on suurin. Lammet ovat suorantaisia ja erämaisen oloisia, ja harjumaaston jyrkkärinteisiin suppiin yhdistettynä ne luovat ainutlaatuisen ympäristön. Olemme kiertäneet Jousenon retkeilyreittejä ristiin rastiin, ja Kiukkaanlammen laavun ympäristö on niistä mielestäni erikoisen hienoa seutua. Laavu sijaitsee kahden supan välissä kulkevalla harjanteella.

Kiukkaanlammen laituri

Kiukkaanlampi
Kiukkaanlammelle vievät retkeilyreitin polut ovat leveitä ja suhteellisen helppokulkuisia, mutta kannattaa varautua jyrkkiin mäkiin. Maastopyöräilyynkin ne soveltuvat. Kerran reitillä tuli vastaan hevonen ratsastajineen, joten Joutsenon maastot sopivat hyvin monenlaiseen liikuntaan. Kun reitit ovat myös suhteellisen lähellä sekä Lappeenrannan että Imatran keskustaa, ne ovat ihanteellisia vaikka viikonlopun ulkoiluihin.

Kiukkaanlammen laavu

Suppamaastoa

Muurahaiskeko

Suolampi

21.8.2021

Urpolan luontopolku Mikkelissä

 

Silta Urpolanjoella

Urpolan luontopolulta Mikkelistä löytyy vehreää metsää ja vanhoja puita sekä joki kuohuvine koskineen aivan läheltä kaupungin keskustaa. Reilun kilometrin mittainen polku alkaa Urpolan luontokeskukselta ja sukeltaa heti vehreyden syliin. Urpolanjoen ympäristö on luonnonsuojelualuetta, joten se on ihana luonnontilainen keidas. Kävimme kiertämässä polun elokuisena päivänä kuuman ja kuivan kesän jälkeen, mutta ympäristö oli silti hyvin vehreä. Voin kuvitella miten vihreä alueen luonto on "normaalina" kesänä!

Kiviportaat Urpolan luontopolulla

Urpolanjoki

Silta Urpolan luontopolulla

Vaikka polku on lyhyt, sen varrelle mahtuu monta viehättävää siltaa ja vanha mylly. Joki ylitetään reitin varrella siltoja pitkin monta kertaa. Parhaat maisemat löytyvät vanhan myllyn luota, jossa koski kuohuu. Rannat kasvavat rehevää lehtokasvillisuutta ja polun varren opastauluissa kerrotaan tietoa alueen kasveista. Myllyn luona on nuotiopaikka, johon voi pysähtyä syömään eväät, jos sellaiset ovat matkassa.

Urpolanjoki

Urpolanjoen vanha mylly

Urpolanjoki

Myös polun lähtöpaikassa eli luontokeskuksen luona on nuotiopaikka. Jos lyhyellä luontopolulla ei ehtinyt tulla nälkä ja eväät ovat edelleen repussa, kannattaa kiertää vieressä sijaitseva Urpolanlampi, jotta lenkille saa muutaman lisäkilometrin tai lähteä lammelle soutamaan. Lammen rannassa on nimittäin kaksi lainattavaa soutuvenettä, joita Urpolan luontokeskus lainaa maksutta. Polkuja kiertelemällä, lammella soutelemalla ja eväitä syöden luontokeskuksen ympäristössä saa kesäisen päivän hyvin kulumaan.

Urpolan luontokeskuksen nuotiopaikka

Urpolanjoen silta

Urpolanlampi


13.8.2021

Rahikkalan tuulimylly Savitaipaleella

 

Ennen vanhaan osattiin rakentaa kaikkea kaunista! Rahikkalan kylässä Savitaipaleella on vuonna 1804 rakennettu upea vanha tuulimylly sekä perinteistä kylämiljöötä. Myllyn luo pääsee osoitteella Suomalansaarentie 71. Tien varrella on pieni parkkialue, johon voi jättää auton. Kävimme tutustumassa tähän viehättävään paikkaan heinäkuisena hellepäivänä.

Rahikkalan tuulimylly
Rahikkalan tuulimylly

Rahikkalan kylämiljöötä
Rahikkalan kylämiljöötä

Mylly on entisöity alkuperäiseen kuntoonsa vuonna 2002 ja se on täysin toimintakuntoinen. Myllyn ympäristössä on myös vanha aitta ja 1900-luvun vaihteesta peräisin oleva kiviaita. Tällainen perinnemaisema on todellakin säilyttämisen arvoinen, ja se kuuluukin Saimaa Geoparkin luonto- ja kulttuurikohteisiin

Rahikkalan tuulimyllyllä
Kuva: Kimmo Kauppi

Rahikkalan tuulimylly
Rahikkalan tuulimylly

Tuulimyllyn lisäksi Rahikkalassa on Suomalansaarentien pohjoispuolella kiinnostava geologinen kohde Julmakivi. Se on monta metriä korkea ja kymmenisen metriä leveä rapasiirtolohkare, jonka tarkka sijainti näkyy maastokartoissa. Kivi näkyy kapean metsätien varrelle puiden lomasta. Olisi kiinnostavaa kuulla mistä se on saanut nimensä, näin äkkiseltään arvelisin sen liittyvän jotenkin sotiin.

Julmakivi rapasiirtolohkare
Julmakivi