Vitsain lintutorni

Taipalsaaren Vitsaihin rakennettiin muutama vuosi sitten lintutorni Suoniityn kosteikon laitaan. Tornin juurella on myös laavu tulipaikkoineen. Lintutornille pääsee kääntymällä Vitsaintie 321:n kohdalta pohjoiseen Ryngänkallio -nimiselle tielle. Noin yhden kilometrin jälkeen käännytään risteyksestä oikealle ja auton voi jättää kosteikon laidalle.

Lintutornista käsin pääsee seuraamaan kosteikon elämää häiritsemättä lintuja. Kiikarit kannattaa siis olla mukana! Suoniityn kosteikko on yksi monista Pien-Saimaan ympäristöön rakennetuista kosteikoista, ja esimerkiksi Orjainlahdella on samantyylinen kohde. Kosteikkoretki lintutornille sopii hyvin miniretkeksi ja erityisesti lintubongareille.

RetkiSaimaan riippumattorentoutus

Yhteistyössä: RetkiSaimaa Oy

Syksyn ollessa pimeimmillään voi tuota pimeyttä myös hyödyntää sen sijaan että se olisi ainoastaan apeuden tuoja. RetkiSaimaan riippumattorentoutuksessa pimeä metsä luo lyhtyjen ja tunnelmavalojen kera upeat puitteet rentoutumiseen luonnon keskellä. Historiaa huokuva Kuivaketveleen linnavuori ja sen jylhät kalliot tuovat tunnelmaan jännittävän lisän. Osallistujat tarvitsevat mukaan oman makuupussin ja otsalampun, riippumatot ovat puissa jo valmiina.

Pääsin lokakuun viimeisenä sunnuntaina mukaan testaamaan millaiselta riippumattorentoutus tuntuu. Ryhmämme kokoontui linnavuoren parkkipaikalla, josta lähdimme otsalamppujen valossa nousemaan lyhdyin valaistuja portaita. Saavuimme ylös lyhtykujan johdattelemina ja saimme valita mieleisemme riippumaton puiden lomasta. Nuotiotuli rätisi hiljaa kallion luona luoden siihen hienoja varjoja.

Kun kaikki olivat kömpineet makuupusseihinsa, oli aika sammuttaa otsalamput ja hiljentyä rentoutukseen. Retken ohjaaja kertoi aluksi lyhyesti sekä linnavuoren että riippumattojen historiasta, minkä jälkeen alkoi rentoutusosuus. Rentoutuksessa käytiin läpi eri aistit yksi kerrallaan ja keskityttiin vain käsillä olevaan hetkeen unohtaen kaikki muu. Oli rauhoittavaa olla lämpimässä makuupussissa viileässä pimeydessä vain lyhtyjen valossa ja kuunnella ohjaajan rauhallista puhetta. Loppuvaiheessa taisin torkahtaa, sillä havahduin kun loppumusiikki alkoi hiljaa soida.

Lopuksi ohjaaja toi kaikille mukillisen höyryävän lämmintä mehua, mikä oli mukava päätös rentoutushetkelle. Itselläni oli niin rento olo, että olisin voinut vaikka jäädä riippumattoon nukkumaan. Syksyinen riippumattoilu oli minulle uusi kokemus, sillä olin tätä ennen riippumattoillut vain kesällä. Tästä heräsi pieni kipinä laajentaa omaa riippumattoilua kesästä myös muihin vuodenaikoihin.

 

 Lue myös: Kuivaketveleen linnavuori

Pursialan hiidenkirnu

 

 

Mikkelissä oleva Pursialan hiidenkirnu on yksi Suomen suurimmista. Sen syvyys on kahdeksan metriä ja leveys kahdesta kolmeen metriä. Hiidenkirnu on jääkauden tekosia ja sen iäksi on arvioitu 9 000-11 000 vuotta. Kirnun uursivat mannerjäätiköstä purkautuneet sulamisvedet ja veden mukana kulkeutunut kiviaines. 

 

Hiidenkirnu sijaitsee Pursialan kaupunginosassa ja sen lähelle pääsee Hiidenkadun kautta. Kirnu sijaitsee kallion päällä ja se on aidattu. Vaikka aidat vähän latistavat kirnun vaikuttavuutta, niin ne ovat varmasti säästäneet monta tämän jääkauden ihmeen innokasta ihailijaa putoamiselta. Kuvasin kohdetta aitaan nojaten ja sekin jo vähän hirvitti.

Lappeenrannallakin on oma hiidenkirnunsa, nimittäin Lasolan hiidenkirnu, mutta se on vaatimattoman kokoinen Pursialan hiidenkirnuun verrattuna. Kaikki hiidenkirnut ovat silti hämmästyttäviä todisteita veden ja jään voimasta. Pursialan kirnussa on nähtävissä myös "jauhinkiviä", joita sulamisvedet ovat pyörittäneet kirnun sisällä.

Kiukkaanlammen laavu

 

Joutsenon retkeilyreittien varrelta löytyy Katralammen laavun lisäksi Kiukkaanlammen laavu, jota kutsutaan myös Leijonalaavuksi. Laavu sijaitsee suojellulla Natura 2000 -alueella keskellä ukonhautojen suppamaastoja. Koska laavun lähelle ei pääse autolla, se on aina käydessämme ollut siistissä kunnossa, ja polttopuitakin on löytynyt. Olemme jättäneet auton Vilkkumäentien varrelle, josta on laavulle muutaman kilometrin kävelymatka, mutta laavulle pääsee myös esimerkiksi Myllymäen hiihtokeskuksen suunnasta.

Kiukkaanlammen laavun ympäristössä on kolme lampea, joista Kiukkaanlampi on suurin. Lammet ovat suorantaisia ja erämaisen oloisia, ja harjumaaston jyrkkärinteisiin suppiin yhdistettynä ne luovat ainutlaatuisen ympäristön. Olemme kiertäneet Jousenon retkeilyreittejä ristiin rastiin, ja Kiukkaanlammen laavun ympäristö on niistä mielestäni erikoisen hienoa seutua. Laavu sijaitsee kahden supan välissä kulkevalla harjanteella.

Kiukkaanlammelle vievät retkeilyreitin polut ovat leveitä ja suhteellisen helppokulkuisia, mutta kannattaa varautua jyrkkiin mäkiin. Maastopyöräilyynkin ne soveltuvat. Kerran reitillä tuli vastaan hevonen ratsastajineen, joten Joutsenon maastot sopivat hyvin monenlaiseen liikuntaan. Kun reitit ovat myös suhteellisen lähellä sekä Lappeenrannan että Imatran keskustaa, ne ovat ihanteellisia vaikka viikonlopun ulkoiluihin.