Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lahti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lahti. Näytä kaikki tekstit

10.1.2021

Pesäkallion luontopolku


Lahden Pesäkallion luonnonsuojelualue on kuin satujen peikkometsää: on vanhoja kuusia, kilpikaarnamäntyjä, ikivihreän sammaleen peittämiä kiviä ja jylhiä kallioita. Alueen ympäri kulkee noin viiden kilometrin pituinen luontopolku, joka on merkitty puihin keltaisin maalimerkein. Kävimme kiertämässä polun lumettomaan aikaan marraskuussa, jolloin metsän vihreys korostui entisestään lumen puuttuessa. Aurinko paistoi matalalla eikä marraskuisesta harmaudesta ollut tietoakaan.



Polulle mennessä auton voi jättää parkkiin Merrasjärven pohjoispäähän uimarannan parkkipaikalle. Rannan tuntumasta lähtee kuntopolku, jota kävellään sen aikaa kunnes vasemmalla näkyy luontopolun viitta ja keltaisia maalitäpliä puissa. Heti polun alkumetreillä sukelletaan vanhaan metsään ja kiivetään kallioisia mäkiä. Polku on kulunut paikoin vähän liiankin leveäksi, mutta puiden juuret ja mäet tuovat kulkemiseen pientä haastetta.

Pesäkallion luonnonsuojelueelta löytyy sammaleisen kuusimetsän lisäksi myös lehtometsää, puroja ja soita. Alueella elää harvinaisia kasveja, lintuja ja hyönteisiä, minkä vuoksi poluilla kulkijoiden on muistettava liikkua aiheuttamatta häiriötä luonnolle ja eläimille. Alueella ei saa myöskään tehdä tulta tai telttailla. Sen sijaan Pesäkallio on kuin luotu helposti toteutettavalle luontokävelylle vaikka arkisen kiireen keskellä, sillä Lahden keskustaan on matkaa vain viisi kilometriä.

Pesäkalliolla voi sen nimen mukaisesti bongata jos jonkinnäköisiä eläinten pesäkoloja, sillä kelopuut, kallionkolot ja juurakot tarjoavat suojapaikkoja monelle lajille. Metsässä viihtyvät esimerkiksi palokärki, puukiipujä, pyy, varpuspöllö ja mäyrä. Mitä hiljempaa polulla kulkee, sitä enemmän voi kuulla ja nähdä metsäneläinten elämää. Rauhoittavan metsälenkin päätteeksi voi vielä pysähtyä Merrasjärven uimarannalle ihailemaan kaunista järvimaisemaa!



 

9.3.2020

Haikkarinniemi



Villähteen Taavilassa sijaitsee 16 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue Haikkarinniemi, jossa kasvaa monimuotoista metsää. Niemi on Kymijärvessä ja suojelualueeseen kuuluu myös viereinen Lammassaari. Niemen ympäri kulkee lyhyehkö luontopolku ja lisäksi siellä risteilee valaistu pururata. Alueelle pääsee kätevimmin Toivolantieltä käsin.



Haikkarinniemessä on muun muassa pähkinälehtoa, korkeita haapoja ja suuria kelopuita, ja osa alueesta kuuluu valkoselkätikan suojeluohjelmaan. Käydessämme niemessä kuulimme tikan naputusta, mutta emme nähneet oliko kyseessä juuri valkoselkätikka. Lämmin maaliskuu oli saanut jo muitakin lintuja hereille ja tunnelma lumettomassa metsässä oli aivan huhtikuinen. Jää suli rannassa ihan silmissä!



Haikkarinniemen kärkeä kutsutaan Haikkarinkärjeksi. Se on sammaloituneiden kivien peittämä ja sen rannoilta on hyvä tähystellä Kymijärvelle. Vaikka koko niemen alue kärkineen on melko pieni ja nopeasti kierretty, on sen luonto todella monimuotoista ja järvimaisema upea. Tämä on kiva lenkki vaikka sunnuntaikävelyksi!




23.2.2019

Lahden Myllysaari


Lahden Myllysaari sijaitsee Vesijärvessä ja sinne pääsee osoitteella Myllysaarenkatu 12. Saaren yhdistää mantereeseen kolme eri siltaa, jotka kulkevat pikkusaarien kautta. Saari on kiva pienen kävely- ja kuvausretken kohde kaikkina vuodenaikoina. Itse kävimme siellä tammikuisena aurinkoisena pakkassunnuntaina. Mielestäni parasta saaressa ovat sillat ja sinne 1930-luvulla istutetut jalopuut, jotka kasvavat siellä edelleen.

Myllysaaren silta.
Myllysaaren silta.
Kuten saaren nimestä voi päätellä, se on saanut nimensä saaressa muinoin sijainneen myllyn mukaan. Mylly komeili saaren kumpareella vielä 1900-luvun alussa, mutta nykyisin saaressa toimii kesäravintola Myllysaaren Kommodori. Kesä onkin saaren vilkkainta aikaa. Opastaulussa kerrotaan saaren historiasta.

Myllysaaren Kommodori.
Myllysaaren Kommodori.
Myllysaaren opastaulu.
Myllysaaren kärkeen on tehty vastikään uusi laivalaituri, johon veneilijät ovat tervetulleita. Kaikkiaan saaressa on parikymmentä vierasvenepaikkaa. Esimerkiksi Lahden satamasta on hyvä veneillä Myllysaareen tai saaresta voi myös vuokrata oman venepaikan.

Myllysaaren laituri.
Myllysaaren maisemaa.
Tammikuinen kävelyretkemme saaressa jäi melko pikaiseksi, sillä pakkasta oli parikymmentä astetta. Kun olimme kävelemässä poispäin saaresta, meitä vastaan käveli huomiotaherättävän lämpimästi pukeutunut pariskunta mukanaan kokoontaitettavat aurinkotuolit. He olivat pakkasta uhmaten menossa nauttimaan auringosta saaren kärkeen. Aivan mahtava idea! Tarpeeksi lämpimästi pukeutuen varmasti tarkenee.

Myllysaaren maisemaa.

3.11.2018

Sumuinen syysaamu suolla


Sumuisissa syysaamuissa on taianomaista, jopa aavemaista tunnelmaa. Lahden Linnaistensuo oli kietoutunut harmaaseen sumuvaippaan, kun saavuimme sinne lokakuisena sunnuntaina. Aurinko oli juuri noussut ja se näytti sumun takana suurelta valopallolta. Lämpötila oli hieman nollan yläpuolella.




Vaikka loppusyksyä sanotaan usein ankeanharmaaksi, suolla on värejä silloinkin. Sumun hälvettyä suon heinät ja sammalet loistivat auringossa oranssin ja punaisen sävyissä, ja vihreää väriäkin vielä näkyi. Heinissä kimmelsivät tuhannet kastepisarat.



Pitkospuiden ansiosta saimme ihastella aamun tunnelmia kuivin jaloin ja tassuin suon päästä päähän. Puista kuului korppien raakuntaa ja tikkojen koputusta. Suon yli lensi myös joutsenia! Ei uskoisi, että Linnaistensuo sijaitsee vain kivenheiton päässä kaupungin keskustasta.




1.7.2018

Lanu-puisto


Lahden Kariniemessä sjaitsee veistospuisto, jossa on monta suurta Olavi Lanun tekemää betoniveistosta. Puisto on samalla myös suojeltu lehtometsä ja arboretum, jossa on eri puulajeja. Puistoon pääsee esimerkiksi Lahden satamasta käsin tai Pikku-Vesijärven kulmalta, jossa on alueen opastetaulu.

Kanto.
Hellä kivi.
Lanu-puisto on upean luonnonläheinen paikka, joka on parhaimmillaan kesän vihreydessä. Betoniset veistokset sointuvat ympäröivään luontoon aivan kuin ne olisivat luonnonkiveä. Osa patsaista on sammaloitunut kauniisti, mikä lisää niiden sulautumista metsäiseen ympäristöön. Leveä, valaistu ja helppokulkuinen polku johdattaa patsaalta toiselle.

Harmaa tammikuu.
Harmaa tammikuu.
Kaari.
Paju.
Kierteinen puu.
Kaksi kiveä.
Keko.
Oma suosikkini patsaista on Kanto, jonka kuva on tässä jutussa ensimmäisenä. Lisäksi lähellä olevalta Kariniemenmäen aukiolta löytyi hauska puinen, vähän toisenlainen kantopatsas. Kuka lie taiteillut sen.



8.6.2018

Häränsilmä


Häränsilmän suppalampi on yksi Salpausselkien erikoisista luontokohteista. Se sijaitsee lähellä Lahden stadionia, josta lammelle on lyhyt kävelymatka pururataa pitkin. Ympärillä oleva maasto on komeaa harjualuetta jyrkkine mäkineen. Pitkospuut vievät Häränsilmän laiturille, jolta on hyvä ihmetellä paikkaa.

Häränsilmä kesällä.
Häränsilmä talvella.
Häränsilmä on jääkauden tekosia, sillä se on syntynyt suuren jäälohkareen hautauduttua maakerrosten sisään. Lohkareen sulaessa sen vesi muodosti lammen, sillä supan pohjalle oli kertynyt vettä läpäisemättömiä aineksia.

Häränsilmän laituri.
Häränsilmän rannoilla voi havaita soistumista, sillä lammen pinta-ala kutistuu hiljalleen. Pitkospuut ovatkin ehdottomasti tarpeen, koska muuten paikkaa voisi ihastella upottavan maaston vuoksi ainoastaan kauempaa.

Häränsilmän pitkospuut.
Suosittelen käymään tässä kohteessa lumettomaan aikaan, sillä talvella paikan erikoisuus ei tule niin hyvin esille. Kesällä paikka on vihreä keidas! Uskaliaimmat käyvät jopa lammessa uimassa.

Häränsilmä vastarannalta kuvattuna.

22.4.2018

Ulkoilua Vesijärven jäällä


Jäille ei enää tänä keväänä ole asiaa, mutta talvisten jääulkoilukuvien myötä voi muistella aurinkoisia pakkassäitä ja luonnonjäiden hienoja ulkoilumahdollisuuksia. Lahdessa vieraillessa tuli käytyä monena viikonloppuna Vesijärven jäällä. Aivan kaupungin keskustan tuntumasta löytyy upeat mahdollisuudet hiihtoon, luisteluun ja muuhun jäällä ulkoiluun. 

Vesijärven jäärata.
Jäätilanteen salliessa Teivaan satamasta aurataan jäärata Matkustajasataman kautta Mukkulan kartanon rantaan. Radan pituus on kolmisen kilometriä, joten edestakaisin luistelemalla tai kävelemällä siitä tulee mukava kuuden kilometrin lenkki. Ainakin helmikuussa jäärata oli hyvässä kunnossa, ja sitä tuli luisteltua useaan kertaan.

Luistelua Vesijärven jäällä.
Vesijärven jäärata.
Lahden satama ja Sibeliustalo.
Mukkulan rannassa pääsee luistelun lomassa vaikka pulahtamaan avantoon, sillä rantaan on tehty talviuimareita varten lämmitetty pukukoppi ja suuri avanto. Avannon vieressä on Mukkulan kartanon hieno laituri paviljonkeineen. Lisäksi rannasta löytyy pulkkamäki.

Mukkulan avanto.
Mukkulan kartanon laituri.
Myös Messilästä Enonsaareen aurataan jääbaana. Se on noin kilometrin mittainen. Hiihtoladut kulkevat vieressä ja niitä pitkin pääsee hiihtämään Enonsaaren ympäri. Lisäksi hiihtäjien tekemiä latuja risteilee ympäri Vesijärveä, joten Messilän rannasta pääsee hiihtämällä vaikka satamaan asti. Enonsaaresta löytyy kesäravintola ja katoksellinen grillauspaikka.

Jäärata Messilästä Enonsaareen.
Enonsaaren kesäravintola.
Enonsaaren rantaa.