Huhtiniemen kuntoportaat

Tänä syksynä monen kuntoilijan toive toteutui, kun Huhtiniemeen saatiin upeat ja pitkät kuntoportaat, joissa voi tehdä porrastreeniä lenkin lomassa. Kirjoitin aiemmin Lappeenrannan porrastreenipaikoista, jotka ovat oikeita rappusia, mutta joita voi käyttää myös kuntoilutarkoitukseen. On mahtava juttu, että nyt saatiin varsinaiset, nimenomaan kuntoiluun tarkoitetut portaat. Kaiken lisäksi tämä kuntoilupaikka sijaitsee Lappeenrannan hienoimman lenkkireitin eli rantaraitin varrella!

Kuntoportaat on rakennettu hienoihin Saimaa-maisemiin entisen hyppyrimäen alastulorinteeseen. Portaissa on 103 askelmaa, jotka jyrkkenevät ylöspäin mentäessä. Kun nämä kiipeää ylös pari kertaa joka lenkin lomassa, niin kunto nousee väkisinkin. Ylätasanteella on hyvä pitää hengähdystauko ja ihailla upeaa näkymää Sunisenselälle. Saimaan sinessä siintävät Nuottasaari, Naurissaari ja Ruohosaari.

 

Kuntorappuset ovat mielestäni mahtava lisä Huhtiniemen kuntoilumahdollisuuksiin. Ennestään rantaraitin varrelta löytyy jo uimaranta, kuntoilulaitteita ja ensilumenlatu. Kuntoportaissa ei ole talvikunnossapitoa eikä vielä valaistusta, mutta lehtijuttujen perusteella valot ovat tulossa ensi vuonna. On hienoa, että Huhtiniemestä on tullut näin monipuolinen ja upea lähiliikuntapaikka!

Haukkavuoren näkötorni

Oli turistina sitten Suomessa tai ulkomailla, tekee uusissa paikoissa mieli päästä katsomaan ympäristöä jostain korkealta. Tämän vuoksi kaikenlaiset näkötornit ja muut näköalapaikat ovat kiinnostavia. Kotkassa kaupunkia pääsee tiirailemaan yläilmoista Haukkavuoren näkötornista. Torni sijaitsee Kotkansaarella osoitteessa Keskuskatu 51. Näköalatasanteelle päästäkseen on kiivettävä 138 porrasaskelmaa, mutta maisemat palkitsevat kiipeämisen vaivan.

Haukkavuoren näkötorni valmistui alunperin vesitorniksi vuonna 1920 ja näkötorniksi paikka muutettiin 1960-luvulla. Nykyään torni on avoinna kesäisin ja siellä on lisäksi taidenäyttelytiloja. Ylös kiivetessä välitasanteille voi pysähtyä tutustumaan vaihtuviin taidenäyttelyihin. Parhaat näkymät ovat mielestäni silti ylhäällä, josta näkee kaupungin yli merelle asti. Kotkansaaresta saa yläilmoista hyvän kokonaiskuvan, kun kaupunkisiluetissa erottuvat kirkontorni, tehtaanpiiput ja vihreät puistoalueet.

Järvisydämellinen elämys syyslomalla

Teimme syyslomalla kahden vuorokauden reissun Hotel & Spa Resort Järvisydämeen. Kyseessä on elämyshotelli Rantasalmen Porosalmella, jossa on ollut matkailutoimintaa 1600-luvulta asti. Aluksi paikalla oli kestikievari, ja niissä tunnelmissa ollaan edelleen, joskin paljon isommassa mittakaavassa. Kestikievaritoiminta on nyt kasvanut suureksi lomakyläksi, jossa on muun muassa hotelli- ja huvilamajoitusta sekä kylpylä. Oli hämmästys saapua syrjäiseltä tuntuvaan kolkkaan, jossa eteen avautuu oikea kelopuukylä lukuisine rakennuksineen.

Maisemasviitin tunnelmaa.

Elämyshotelli ja vastaanottorakennus ravintoloineen.

Ja millainen tunnelma kylässä onkaan! Jokainen yksityiskohta henkii historiaa ja on selvästi tarkkaan mietitty. En ole ennen nähnyt yhdessä paikassa hyödynnettynä niin paljon vanhoja esineitä, kelopuuta, uppotukkeja, vanhoja lotjia, luonnonkiveä, erilaisia tulisijoja, taljoja ja paljon muita vanhan ajan vermeitä. Jo heti vastaanottotiskin yläpuolella tulijaa tervehtii valtava lotjanpuolikas! Pöytien virkaa toimittavat vanhat tynnyrit ja katossa komeilevat kärrynpyöristä tehdyt valaisimet. Lisäksi henkilökunta on pukeutunut vanhan ajan henkeen sopiviin työasuihin.

Kärrynpyörävalaisimet.

Vastaanottotiskin yläpuolella oleva lotja.

Saimme saapuessamme huonehintaan kuuluvat tervetulomalja-, aamupala- sekä kylpyläkupongit. Tervetuliaismaljat sai yläkerran Lotja-baarista, jonka vieressä sijaitsee ravintola Piikatyttö, jossa tarjoillaan aamupala. Joka puolella sai ihailla kynttilälyhtyjä ja toinen toistaan kiinnostavampia yksityiskohtia. Esimerkiksi aamupalalle saapuessa kaikille ojennettiin ensimmäisenä puolukkashotti minikokoisesta kuksasta. Aamupala oli normaalihotellin tasoa, mutta paikallisena lisänä siinä oli puolukkadrinkin lisäksi ainakin kylmäsavustettua haukea, kotijuustoa ja omena-puolukkahilloa.

Tervetulomaljat.

Lotja-baarin tunnelmaa.

Kekseliäs valaisin ravintola Piikatytössä.

Lotja-baarin tunnelmaa.

Vaikka vietimme syyslomaa, tunnelma oli jo ihanan talvinen. Maa oli valkoinen ja talvista tunnelmaa korosti majoituksemme iglumaisessa maisemasviitissä takkatulen loimussa. Aikomuksenamme oli majoittua hotellihuoneessa, mutta hotelliin ei saanut ottaa koiraa mukaan. Päädyimme siis tekemään varauksen maisemasviittiin, joihin myös lemmikit ovat tervetulleita. Ja näin jälkikäteen voi todeta, että oma "iglu" oli kerrassan upea vaihtoehto! Lasikaton läpi näkyi molempina iltoina tähtitaivas ja takkatuli toi lämpöä ja tunnelmaa. Maisemamökissä oli myös pieni keittiönurkkaus sekä kylpyhuone.

Tyytyväinen maisemasviitin asukas.

Pehmonorppa unikaverina.

Myös järvikylpylässä kaikki sopii Järvisydämen luonnonläheiseen vanhan ajan teemaan. Kylpylä on louhittu kallion sisään, ja sen sisustuksessa on käytetty luonnonkiveä sekä yli 500 vuotta vanhoja uppotukkeja! Vesi on Saimaan järvivettä - kylläkin lämmitettyä... Kylpylässä on myös kylmä ulkoallas, jossa muutama uskaliain näkyi käyvän myös näin lokakuun lopussa. Kahden sisäaltaan vesi oli sopivan lämmintä ja lisää lämpöä tarjosivat viisi erilaista saunaa. Yläkerran allasbaarissa oli tarjolla teetä ja makuvesiä sekä hedelmiä ja pähkinöitä maksutta. Bonuksena oli vielä kylpylän K18-ikäraja kello kuuden jälkeen.

Järvikylpylä.

Venelaituri.

Kaksi vuorokautta vanhan ajan Suomen tunnelmissa Etelä-Savossa oli elämys, jollaista ei perushotellissa voi kokea. Luonnonläheisyys, järvikylpylä, hiljaisuus ja aikamatka menneisyyteen sopivat täydellisesti rentoon lomaan. Ainoa huono puoli oli ravintolasta puuttuva á la carte -menu, josta olisi voinut vapaasti valita ruoka-annoksia. Nyt ainoa illallisvaihtoehto oli kallis tulimenu, joka tarjoiltiin tiettyinä kellonaikoina ja isolle porukalle kerrallaan. Ensimmäinen kattaus kuudelta oli juuri kylpylässä käynnin aikaan ja toinen kattaus puoli yhdeksältä, mikä on mielestäni liian myöhäinen ruokailuaika. Ratkaisimme asian käymällä iltapäivällä syömässä Rantasalmen keskustassa. Lopuksi on vielä todettava, että Järvisydämen jälkeen ketjuhotellit tuntuvat varmasti jonkin aikaa keinotekoisilta, muovisilta ja laimeilta - niin erilainen ja aito tunnelma Järvisydämestä jäi.

Pihakodan koriste.

Vastaanotto- ja ravintolarakennus.