Näytetään tekstit, joissa on tunniste Luumäki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Luumäki. Näytä kaikki tekstit

1.12.2019

Pärsäniemi



Luumäellä sijaitseva Pärsäniemi on kiva päiväretkikohde, josta löytyy vajaan kahden kilometrin pituinen luontopolku ja laavu. Niemi on luonnonsuojelualuetta ja sitä ympäröi Kivijärvi saarineen. Niemeen mennessä auton voi jättää Tyynilahden pysäköintipaikalle matonpesupaikan viereen. Hyväkuntoinen polku lähtee pesupaikan takaa, ja jatkuu leveänä laavulle asti.




Laavu sijaitsee Kivijärven rannalla, ja sen edessä on tulipaikka. Eväitä syödessä on mukava katsella samalla järvelle. Marraskuisena sunnuntaina aurinko paistoi matalalta ja kultasi vastapäisen saaren. Järveä peitti jo ohuenohut riite ja ilmassa oli talven odotusta, vaikka metsä oli vielä vihreä. Eväskaakao lämmitti kuvatessa kohmettuneita sormia.




Polku oli nopeasti kierretty, joten kierroksen jälkeen teki vielä mieli jäädä kuvaamaan Tyynilahden rannassa olevia venevajoja ja pitkää laituria. Metsästä löytyi kuvauksellinen lahoamassa oleva puuvenekin. Venevajat ovat aina jotenkin sympaattisen näköisiä ja kiva näky sisävesillä! Näistä tulee aivan mieleen Leppälahden venevajat Imatralla.





5.5.2019

Tolpankankaan luontopolku


Karhulampi.
Luumäen Kannuskosken kylässä, avarassa kangasmaastossa Tolpankankaalla, kulkee reilun viiden kilometrin mittainen luontopolku, jonka varrella pääsee tutustumaan jääkauden muovaamiin maisemiin. Reitin pysäköintipaikka löytyy osoitteesta Lakkalantie 340, Luumäki. Polun lähtöpisteessä on opastaulu, jonka vierestä reittiä voi lähteä kiertämään myötäpäivään. Opastaulun kartasta kannattaa ottaa kuva ennen polulle lähtöä, sillä reitillä on opasviitat vain laavulle, ei esimerkiksi maalimerkkejä puissa läpi reitin. 

Tolpankankaan luontopolun lähtöpiste.
Tolpankankaan luontopolkua.
Reitti alkaa metsäautotienä, joka halkoo kuivaa mäntykangasta. Pian eteen tulevat ensimmäiset harjumaisemat ja polku jatkuu vähän kapeampana harjujen päällä. Alle kilometrin päässä lähtöpisteestä laskeudutaankin jo suuren supan pohjalle kirkasvetisen Karhulammen rannalle. Rannan tuntumassa on hyväkuntoinen laavu tulipaikkoineen. Lisäksi lammessa on pieni laituri, josta voi vaikka pulahtaa uimaan! Näin toukokuun alussa emme sentään vielä uskaltaneet heittää talviturkkeja.

Karhulampi.
Karhulampi laitureineen ja laavu.
Karhulammen laavu.
Karhulampi.
Laavun jälkeen jatketaan eteenpäin kapeaa hiekkatietä, joka nousee pian taas harjujen päälle. Avarassa maisemassa maaston muodot erottuvat hyvin ja harjanteet saavat pohtimaan jäätikön voimaa, sillä harjut syntyivät jäätikön sisällä. Keväällä Tolpankankaan maastossa voi nähdä kangasvuokkoja, jotka ovat muistoja jääkauden jälkeisestä arosta. Nyt aivan toukokuun alussa kangasvuokot eivät vielä kukkineet.

Tolpankankaan luontopolkua.
Ennen reitin puoliväliä kuljetaan jonkin matkaa leveää Sarkalahdentietä pitkin, jolta poiketaan takaisin metsään noin reitin puolivälissä. Nämä käännökset on katsottava reitin opaskartasta, sillä maastossa ei ole reittimerkintöjä. Noin puolimatkassa polun varrella näkyy Rastaslampi, jota ympäröi pieni ja luonnontilainen suo, jossa kasvaa muun muassa suopursua, tupasvillaa ja vaivaiskoivuja. Myös polun toisella puolella metsän takana siintää suo.

Rastaslampi.
Metsän takana Sulkusensuo.
1930-luvulla Tolpankangas paloi lähes kokonaan nuotiosta karanneen tulen takia. Palon jälkeen alueelle kylvettiin mäntyä, jota kasvaa kankaalla edelleen. Tolpankankaan reitin yleisilme on avara ja karu, mutta harjut ja selänteet korkeuseroineen sekä erämaiset lammet tuovat maisemaan vaihtelua. Lisäksi reitin varrella voi nähdä siirtolohkareita, joita muinainen jäätikkö on kuljettanut mitä erikoisimpiin paikkoihin.  

Reitin kiertämiseen kävellen kannattaa varata pari tuntia aikaa, sillä aikaa saa kulumaan Karhulammen rannassa ja laavulla, vaikka itse polku on helppokulkuinen. Reitin erilaiset polku- ja tieosuudet sopivat hyvin myös maastopyöräilyyn, joten voin suositella reittiä myös pyöräilijöille.

Tolpankankaan luontopolkua.


7.12.2018

Kotkaniemen joulu


Luumäellä, Kivijärven rannalla, sijaitsee presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemi. Museon aukiolosta ja näyttelyistä vastaa Kotkaniemi-säätiö, jonka tarkoituksena on edistää ja tehdä tunnetuksi Svinhufvudin elämäntyötä ja Suomen itsenäistymiseen liittyvää museotoimintaa. Svinhufvud vaikutti merkittävästi Suomen itsenäistymiseen, sillä hän hankki Suomelle itsenäisyysjulistuksen Venäjältä. Mikä olisikaan ollut siis parempi kohde vierailla eilisen itsenäisyyspäivän jälkeen kuin tämä!



Kävimme Kotkaniemessä katsomassa sen jouluista ilmettä ja kahvittelemassa museokahvila Ellenissä, joka on saanut nimensä Svinhufvudin puolisolta Elleniltä. Parkkialue oli lähes täynnä, joten muillakin oli näköjään sama ajatus itsenäisyyspäivän kunniaksi.

Kotkaniemi on vastikään peruskorjattu, ja vuonna 1898 valmistunut päärakennus onkin nyt hyvässä kunnossa. Talon kuistille oli tuotu joulukuusi ja ruokailutilaan katettu jouluinen kattaus. Yläkerrassa oli joulumyyjäiset, joissa oli tarjolla muun muassa villasukkia, joulukortteja ja hunajaa.





Kiersimme kaikki avoinna olevat huoneet, kuten Ukko-Pekan työhuoneen, salin ja ruokailuhuoneen. Työhuoneessa on Ukko-Pekan näköispatsas ja suuri kirjoituspöytä, jolla on presidentin työssään tarvitsemia tavaroita. Talon keskellä sijaitseva sali on toiminut edustustilana Kotkaniemessä käyneille vieraille. Salin katossa roikkuu upea kattokruunu!







Kotkaniemi kahviloineen on avoinna pääsääntöisesti vain kesäkaudella, mutta tilauksesta ja erikoistilaisuuksien vuoksi myös muulloin. Tämä joulukuinen aukiolo oli mukava yllätys! Ajantasaiset aukioloajat ja muuta tietoa löytyy Kotkaniemen sivuilta.