6.3.2018

Helmikuun hiihtelyitä


Helmikuu oli tänä vuonna oikea vanha kunnon talvinen helmikuu. Saimaata peitti ja peittää edelleen paksu jää, ja lunta ja pakkasta on ollut vanhan ajan malliin. Saimaan Sunisenselälle ja Lappeenrannan lentokentän lenkille on tehty hyvät ladut, ja niitä on tullut ahkerasti hiihdettyä.

Sunisenselän ladulla.
Helmikuisesta talvilomaviikostakin tuli kirjaimellisesti hiihtoloma, kun ladut ja sää olivat kohdillaan. Eikä jokaisella hiihtoretkellä edes tarvita latuja. Joskus on mukava hiihtää jäällä koskemattomassa hangessa ja suunnata johonkin Pien-Saimaan lukuisista saarista syömään eväät.

Hiihtoretken eväät.
Sunisenselän Ruohosaaresta löytyy laavu ja monta muutakin sopivaa taukopaikkaa eväiden syöntiin. Yhdellä hiihtoreissullamme löysimme Ruohosaaren kallioilta valtavia jääpuikkoja! Ne muodostivat aivan kuin seinän.

Jääpuikkoseinä Ruohosaaressa.
Jäällä hiihtelyyn ei kyllästy koskaan, sillä se ei ole ympärivuotista herkkua. Mitä hohtavampi hanki ja sinisempi taivas, sitä enemmän mieli halajaa järven avarille jääkentille. Se on suorastaan geeneissä. Näillä selillä jo muinaiset esi-isämme sujuttelivat suksillansa.

Hiihtoa Saimaan jäällä.

Auringonpaistetta jäällä.

Hiihtelyä helmikuussa.


4.3.2018

Mietteitä metsäpoluilta

Sisältää mainoslinkin. Se on merkitty tähdellä*.

Hyviä mietelauseita on taas tullut vastaan, ja olen kirjoittanut niitä sitä mukaa muistiin. Metsissä ja poluilla liikkuessa näitä muistuu usein mieleen, ja samalla sitä tajuaa kuinka hyvin ne osaavatkaan tiiviistää jotakin olennaista. Avaimia oivalluksiin...

Olkoot polkunne mutkaisia, kiemuraisia, yksinäisiä, vaarallisia, ja johdattakoot ne teidät mitä ihmeellisimpiin maisemiin. -Edward Abbey

Koti on paikka, jossa käydään tammi-helmikuussa nukkumassa, muuten ollaan ulkona. -Pentti Linkola

Tulin tienhaaraan metsässä, ja minä valitsin vähemmän kuljetun tien, ja se on muuttanut kaiken. -Robert Frost

Kukapa ei olisi onnellinen, jos on saanut vapauden, kirjat, kukat ja kuutamon? -Oscar Wilde

Koska ihminen ei elä yksin leivästä, mikä olisikaan puiden istuttamista tähdellisempää? 
-Frederick Law Olmsted


Mitä niinä tunteina, jolloin ollaan metsällä tai järvellä, jää syrjään, se saa jäädä. Ei siinä kaupassa häviä. -Veikko Huovinen

Jos haluat tietää minne sydämesi kuuluu, katso minne mielesi menee silloin kun se vaeltaa. -Vi Keeland

Tuulessa kasvavilla puilla on vahvat juuret. -Japanilainen sananlasku

Ei tietä tarvitse valita, vaan mihin metsään polku tallata. Joka lammella pysähdy, polvistu katsomaan. Niin kauan kuin järkytyt, olet oikealla tiellä. -Tommy Tabermann

Paratiisin lintu laskeutuu vain kädelle, joka ei yritä napata sitä. -John Berry


Kävellessämme me tietenkin kuljemme vainioita ja metsiä: mitä meistä tulisi jos kävelisimme vain puutarhassa ja puistokäytävällä. -Henry Thoreau

Kahden hongan välissä on aina portti uuteen elämäntapaan. -John Muir

Vuoren huipulle vie monta polkua, mutta näköala sieltä on aina sama. -Tuntematon

En ihaile Kolumbusta sen vuoksi, että hän löysi uuden maanosan, vaan siksi, että hän lähti etsimään, koska uskoi löytävänsä. -Robert Turgot

Hiljaa istuessa, tekemättä mitään, kevät tulee ja ruoho kasvaa itsestään. -Alan Watts


Älä kulje sinne, minne polku johtaa, vaan kulje sinne, missä ei ole polkua ja jätä omat jälkesi. -Tuntematon

On syytä muistaa ettei yksikään kasvi ole rikkaruoho, ennen kuin niin lukee paperille painettuna tai vanha nainen sanoo sen kovalla äänellä. -Martti Vasamaa

Luonto ei tee mitään turhaan. -Aristoteles

Jos polku edessäsi on esteetön, olet luultavasti jonkun toisen polulla. -Joseph Campbell

Et voi nähdä mitään, mikä ei ole kukka: et voi ajatella mitään, mikä ei ole kuu. -Basho


Lue myös: Luonnosta, elämästä ja vapaudesta

Lisää mietteitä metsistä löytyy Adlibrikseltä metsäkirjoista*.

15.2.2018

Linnoituksen lumikirkko


Lappeenrannan seurakuntayhtymä on muutamina talvina rakennuttanut linnoitukseen lumikirkon. Kirkon rakentaminen on aina riippuvaista säästä ja lumitilanteesta, joten sitä ei esimerkiksi viime vuonna tehty. Tänä vuonna lunta on onneksi riittävästi ja luminen Pyhän Laurin kirkko pystytettiin helmikuussa.


Kirkon seinät on tehty lumesta ja ikkunat jäästä. Lumialttarilla on ruusukimppu jäämaljakossa ja kynttilöissä elävä tuli. Alttarilla on myös Hiutalevirren sanat - sopii hyvin lumikirkkoon!




Kirkon neljä jäästä tehtyä ikkunaa ovat kuin kaunista huurrelasia. Muutaman vuoden takaisen kirkon yhdessä ikkunassa oli aika aavemaiset kädenjäljet...



Lumikirkossa järjestetään 2-3 hartaushetkeä viikossa. Kirkko on avoinna niin kauan kuin se pysyy pystyssä, eli toivottavasti vesikelit eivät tule aivan pian.




12.2.2018

Taruolentojen lumoissa

Sisältää mainoslinkkejä. Ne on merkitty tähdellä*.

Sain joululahjaksi kaksi toivomaani kirjaa, joiden parissa olen päässyt kurkistamaan kansanperinteen taruolentojen lumottuun maailmaan. Teokset ovat Eero Ojasen kirjoittama Suomalaiset taruolennot* ja Johan Egerkransin kirjoittama ja kuvittama Pohjoismaiset taruolennot*. Molemmat kirjat ovat kiehtovaa luettavaa kiinnostavan tekstinsä ja lumoavan kuvituksensa ansiosta. Olen aivan ihastunut näihin!


Kirjoissa kerrotaan jo ennestään tutuista olennoista kuten maahisista, menninkäisistä ja peikoista, mutta niiden lisäksi esitellään monia vähemmän tunnettuja hahmoja kuten para, hittavainen, purohevonen, saarnetar ja aarni. Ojasen kirjassa olennot on jaoteltu suuriin ja pieniin sekä outoihin ja hankaliin olentoihin, metsän ja veden väkeen, kasvien suojelijoihin, auttajiin ja kalevalaisiin olentoihin. Egerkrans on luokitellut hahmot luonnon- ja palvelushenkiin, muodonmuuttajiin, vainajahenkiin ja hirviöihin.


On kiehtovaa ajatella, että ennen vanhaan kaikella on ollut oma haltijansa metsistä ja pelloista pihapiirin rakennuksiin. Lisäksi maailman synty, säät, kotieläinten hyvinvointi ja jopa kalaonni ovat olleet henkien varassa. Henget ovat alati muistuttaneet olemassaolostaan, mutta ihmiset eivät silti ole voineet nähdä niitä - elleivät ne itse ole halunneet näyttäytyä. Näyttäytyvät olennotkin ovat voineet muuttaa ulkomuotoaan jatkuvasti vaikka pienestä kääpiöstä kissaksi tai sammaloituneeksi kannoksi.


Nykypäivän helinäkeijut, röllipeikot ja joulutontut ovat kovin erilaisia esi-isiinsä verrattuna. Kirjoista selviää, että entisaikaan ne olivat oikukkaita, villejä ja arvaamattomia. Keijut liitettiin kuolemaan ja tontut olivat juroja ja kärttyisiä, mikä kuulostaa hyvin erilaiselta nykypäivän punaposkisiin joulutonttuihin verrattuna. Vaikka esimerkiksi riihitonttu huolehti riihestä, se saattoi kuitenkin huonosti kohdeltuna lähteä ja sytyttää lähtiessään riihen palamaan.


Kirjojen olennoista hiisi on mielestäni kaikkein kiinnostavin, koska sillä voidaan tarkoittaa sekä olentoa että paikkaa. Hiisi on voinut olla jossakin paikassa asuva henki, mutta tarpeeksi erikoisen paikan voitiin ajatella myös itsessään olevan elollinen olento! Esimerkiksi erikoisen mallinen kallio on voinut olla hiisi. Sen vuoksi useat paikannimet, joissa esiintyy sana hiisi, ovat usein kivistä maastoa. Hiidenmäkiä, -niemiä ja -vesiä löytyy runsaasti ympäri Suomea. Retkilläni olen nähnyt hiidenkiukaita ja -kirnuja - miten kiehtova yhteys ne ovatkaan entisaikojen taruihin!

Vaikka taruolennot ovatkin nimensä mukaisesti tarua, meidän mökkisaunassamme saattaa silti asustaa saunatonttu... Kirjassa kerrotaan saunatontun ottavan usein jonkin eläimen, kuten sammakon hahmon. Monena kesänä mökkimme saunasta on löytynyt rupikonna, jonka olen vienyt sieltä kauemmas heinikkoon. Silti seuraavana päivänä konna on ollut taas saunassa! Viime kesänä tämä toistui ainakin kolme kertaa. Tästä lähtien tiedän olla kantamatta konnaa kovin kauas, jos se vaikka onkin meidän saunatonttumme!

Rupikonna - vai saunatonttu?