Sisältää mainoslinkin. Se on merkitty tähdellä*.
No nyt on painavaa asiaa Saimaasta! Kirja Saimaa - koko tarina* painaa lähes kaksi ja puoli kiloa ja siinä on 824 sivua, jotka pitävät sisällään Suomen suurimman järven tarinan sen synnystä nykypäivään. Teoksen kirjoittanut ristiinalainen Ari Manninen on kertonut, että tiiliskivimäisyydestä huolimatta kirjasta on myös karsittu paljon asiaa pois. Saimaa on niin suuri, monimuotoinen ja tarinarikas, että siitä riittäisi asiaa vaikka kuinka paljon. Tästä teoksesta löytyvät kuitenkin kaikki tärkeimmät asiat.
 |
| Saimaa - koko tarina. |
Saimaan tarina alkaa noin kahden miljardin vuoden takaa, jolloin Itä-Suomen kallioperä alkoi saada muotoaan muinaismeren pohjalle kerrostuneista maa-aineksista. Muinaismerestä nousi poimuvuoria, joita muokkasivat vuosimiljoonien aikana mannerlaattojen törmäykset, maanjäristykset ja jääkaudet. Nykyisin muinaisista poimuvuorista on vielä jäljellä parhaiten kulutusta kestäneet rantakalliot. On jännittävää ajatella, että Saimaan rantakalliolla istuskellessa alla saattaa olla vuosimiljoonia vanhaa kalliota!
Nykyiseen muotoonsa Saimaa asettui noin 5700 vuotta sitten Vuoksen puhkeamisen aikoihin. Imatran kohdalla hiekkakankaaseen puhjennut uoma paisui valtavaksi koskeksi, joka laski Muinais-Laatokkaan ja sieltä Viipurinlahteen. Vedenpinta laski lopulta nykyiselle tasolleen, ja nykyisin Saimaata muovaavat lähinnä ihmisten toimet kuten ruoppaukset, sillat, kanavat ja pengertiet. Itse lisäisin tähän listaan valitettavasti myös jätevesipäästöt, joista saa uutisista liian usein lukea.
Omasta mielestäni kiinnostavinta kirjassa ovat Saimaan muinaismuistot, kuten kalliomaalaukset, muinaiset asuinpaikat ja linnavuoret sekä tarinat paikoista, joihin liittyy erikoisia tarinoita. Pelkästään monet paikannimet saavat mielikuvituksen lentämään, vai mitä sanotte esimerkiksi näistä nimistä: Aarresaari, Liittokivi, Surmajoki, Kehruukivi, Pirunroikka, Alttarkivi, Osmonaskeleet... Suorastaan ahmin nämä luvut kirjasta.
Kirjassa käydään läpi Saimaan kunnat, saaret, kanavat, maantiet, kartanot ja uhanalaiset eläimet. Saimaan tarinaa ei tietenkään voisi kirjoittaa ilman saimaannorppaa, joten tämä viiksekäs järven asukki on myös saanut oman alalukunsa teokseen. Aikoinaan norppia oli joka puolella Saimaata kannan ollessa useita tuhansia! Lajin kanta hupeni 1950-luvulla vain 50-100 yksilöön, joten norpan rauhoitus tuli aivan viime hetkillä vuonna 1955. Vielä nykyäänkään norppia ei ole kuin vain noin 400 yksilöä.
Kirjassa on runsaasti kuvia eri puolilta Saimaata, ja oli mukava bongailla sivuilta tuttuja paikkoja, joita itsekin on kuvannut. Lisäksi kirjasta sai paljon uusia retki-ideoita paikoista, joissa olisi kiva päästä käymään. Saimaan alueella on seitsemän kaupunkia ja kolmetoista kuntaa, joten menipä minne päin Itä-Suomea tahansa, Suomen suurin järvi tulee vastaan vähän joka puolella. Tämä vuosi aloitti kotimaanmatkailun trendin, joka toivottavasti hyödyttää myös Saimaan alueen kaupunkeja. Itse asun kivenheiton päässä Saimaasta ja kuljen sen rannoilla ja vesillä kaikkina vuodenaikoina, mutta en kyllästy sen maisemiin koskaan. Saimaalla riittää loputtomasti nähtävää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti