Etelä-Karjalassa aloitettiin vuonna 1990 hanke lajirikkaiden perinne- ja paahdeympäristöjen pelastamiseksi. Kirja Luonnonhoitajan matkassa kertoo hankkeen viidestä luontokohteesta, joissa luonnonhoitoa alettiin siirtää teoriasta käytäntöön. Kohteita ovat Ruohosaaren kalliot, Huuhan harjurinne, Pellisenrannan niityt, Korvenkylän metsälaidun ja Korvenhaka. Kohteita on hoidettu, seurattu ja tutkittu 25 vuoden ajan.
Tutkijat Juha Jantunen ja Kimmo Saarinen kokosivat kohteissa tehdystä työstä ja siitä saaduista kokemuksista kirjan, jossa on lisäksi yleistä tietoa luonnonhoidosta. Kirjassa on 208 sivua ja se on upeasti kuvitettu. Kuvat kukkakedoista, niityistä ja hyönteisistä vievät ajatukset kesään ja erityisesti lapsuuden mökkikesiin, kun keto- ja niittymaisemia oli koko Suomessa nykyistä enemmän.
Kirjassa kerrotaan, että kedot, kosteat niityt, suoniityt, lehtoniityt ja hakamaat ovat uhanalaisimpia perinnebiotooppien luontotyyppiryhmiä. Pinta-alaan suhteutettuna niissä elää eniten uhanalaisia lajeja. Esimerkiksi ketoneilikat ja kissankellot ovat yhä useammin joutuneet väistymään nokkosen ja koiranputken tieltä. Lisäksi perinneympäristöjen mukana ovat häviämässä myös niihin kuuluneet rakennukset sekä rikas tapojen ja perinteiden kulttuuri.
Kirjan loppupuolella on kiinnostavaa tietoa luonnon monimuotoisuuden vaikutuksesta ihmisten terveyteen. Suomessa on arviolta jo pari miljoonaa allergista ihmistä. Olemme tulleet yliherkiksi asioille, joita kautta historian olemme syöneet tai hengittäneet. Tämän on todettu johtuvan ympäristömme muuttumisesta liian hygieeniseksi ja sitä kautta luonnottomaksi. Paras suoja allergioita vastaan onkin monimuotoinen mikrobimaailma, johon kuuluvat myös virukset, bakteerit, homeet ja alkueläimet. Siis käsidesit nurkkaan ja sormet multaan!
 |
| Luonnonhoitajan matkassa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti