Sumuisissa syysaamuissa on taianomaista, jopa aavemaista tunnelmaa. Lahden Linnaistensuo oli kietoutunut harmaaseen sumuvaippaan, kun saavuimme sinne lokakuisena sunnuntaina. Aurinko oli juuri noussut ja se näytti sumun takana suurelta valopallolta. Lämpötila oli hieman nollan yläpuolella.
Vaikka loppusyksyä sanotaan usein ankeanharmaaksi, suolla on värejä silloinkin. Sumun hälvettyä suon heinät ja sammalet loistivat auringossa oranssin ja punaisen sävyissä, ja vihreää väriäkin vielä näkyi. Heinissä kimmelsivät tuhannet kastepisarat.
Pitkospuiden ansiosta saimme ihastella aamun tunnelmia kuivin jaloin ja tassuin suon päästä päähän. Puista kuului korppien raakuntaa ja tikkojen koputusta. Suon yli lensi myös joutsenia! Ei uskoisi, että Linnaistensuo sijaitsee vain kivenheiton päässä kaupungin keskustasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti