Talviloma Zakopanessa

Puolan etelärajalla sijaitseva Zakopane tunnetaan erityisesti talviurheilukaupunkina. Se sijaitsee Tatravuoriston juurella ja tarjoaa upeita maisemia joka puolella kaupunkia. Kaupungissa on vain kolmekymmentätuhatta asukasta, mutta turistien määrä takaa kaupungin kaduille jatkuvan vilinän. Kaupunkia ympäröivän vuoriston korkein huippu on Kasprowy Wierch, jolla käynti oli talviloman kohokohta.

Tatravuoristoa.

Saavuttuamme ystävänpäivänä bussilla Krakovasta Zakopaneen, oli kaupungissa täysi talvitohina päällä. Kuuluisaa Krupowki-kävelykatua tallasi ihmisten yhtenäinen virta. Monella oli laskettelu- tai hiihtovarusteet päällään tai muuten sporttinen olemus. Suurin osa turisteista oli puolalaisia, emmekä koko kaupungissa vierailumme aikana nähneet meidän lisäksemme muita suomalaisia.

Vajaan viikon aikana tutustuimme moniin Zakopanen nähtävyyksiin kuten vuorenhuippuihin, kylpylään, kirkkoon ja hauskaan väärinpäin olevaan taloon, mutta tässä postauksessani kerron ulkoiluun eli vuoriin liittyvistä kokemuksistani. Toinen vuorista on nimeltään Gubalowka ja toinen Kasprowy Wierch.

Ensimmäisenä aamunamme Zakopanessa suunnistimme kohti keskustan tuntumassa olevaa Gubalowkaa, jonka korkeus on 1126 metriä. Vuorelle kulkee hammasratasjuna, mutta ylös pääsee myös kävellen polkua pitkin. Päätimme kävellä ylös ja  tulla junalla alas. Kiipeämiseen meni maisemien ihailuineen reilu tunti, jonka jälkeen kyllä tunsi kävelleensä... Matka ei ole pitkä, mutta yhtäjaksoinen nousu tekee tehtävänsä. Hyvää kuntoilua upeissa maisemissa - siinä Gubalowkalle nousu tiivistettynä.

Matkalla Gubalowka-vuorelle.

Gubalowkan huipulla on monia myyntikojuja ja ravintoloita, joten ruokaa ja juomaa on saatavilla jos kiivetessä iskee nälkä tai jano. Zakopanessa lähes jokaisessa ravintolassa on takka, mikä osaltaan tuo kaupunkiin ihanaa tunnelmaa. Toinen tunnelmantuoja ovat hevostaksit, joita on Krupowki-kadulla ja myös Gubalowkalla. Ylhäällä söimme Gubalowka-ravintolassa ja huristelimme alas hammasratasjunalla.

Viimeisenä kokonaisena matkapäivänämme Zakopanessa lähdimme Kasprowy Wierchille, joka kohoaa 1987 metrin korkeuteen! Ilman siellä käyntiä Zakopanen matkasta olisi jäänyt puuttumaan jotakin olennaista. Keskustasta kulkee tiheästi minibusseja lähistöllä sijaitsevaan pikkukylään Kuzniceen, josta lähtee kabiinihissi ylös vuoristoon. Hyppäsimme bussiin ja kohta olimme Kuznicessa.

Olin lukenut etukäteen varoituksia tuntikausien hissijonosta, mutta onneksemme selvisimme reilun puolen tunnin jonotuksella. Ylhäältä alas lähtevään hissiin ei ollut jonoa, sillä niin moni tulee lasketellen pois. Hissimatkat olivat jo itsessään unohtumaton elämys vuorenhuipusta puhumattakaan. Koppiin ahtautui monta kymmentä ihmistä, joten olimme kuin sarniidit purkissa. Joku hoki koko ajan "Sooo beautiful, oooh how beautiful". Enpä olisi voinut olla enempää samaa mieltä. Olin ikkunan vieressä ja alapuolella vilisivät puiden latvat ja vuorenjyrkänteet. Matka kesti vartin verran, mutta meni aivan liian nopeasti!

Kabiinihissi Kasprowy Wierchille.

Maisemaa hissistä kuvattuna.

Kasprowy Wierch teki suuren vaikutuksen. Tuntui kuin olisi ollut maailman katolla. Pilvet hipoivat vuorenhuippuja ja rinteet laskeutuivat jalkojen juuresta kaukaisuuteen. Tuuli melkein vei pipot mennessään. Kuvasin innokkaasti kameralla ja kännykällä, jotta saisin tallennettua upeat maisemat. Kuvat eivät silti välitä sitä uskomatonta tunnelmaa, joka paikan päällä oli. Lumiset vuoret, sininen taivas ja aurinko ovat varmaan kaunein näky mitä olla saattaa. 

Tatravuoristoa.

Tatravuoristoa.

Olimme Kasprowy Wierchillä pari tuntia ja sinä aikana ehti hyvin tarpoa lähimmille huipuille. Vaikka ihmisiä tuli hissillä ylös jatkuvalla syötöllä, vuorilla ei ollut ruuhkaa ihmisten hajaantuessa laajalle alueelle ja osan lähtiessä suoraan laskettelemaan alas. Minua ei olisi näille rinteille saanut sukset jalassa mitenkään... Mielessäni kävi silti millaistakohan näillä vuorilla olisi kesällä patikoida... Huippujen lumet sulavat viimeistään toukokuussa, jolloin laskettelijat vaihtuvat vaeltajiin.

Kasprowy Wierchillä.

Zakopanen reissu oli upea matkakokemus, josta jäi hyvät muistot. Voin suositella kaupunkia kaikille ulkoilmaelämästä pitäville, sillä Krupowki-kadun ostoshoukutuksista huolimatta kaupunkia ympäröivät vuoret vievät kirkkaasti voiton kaupoissa kiertelyltä. Puola on muutenkin hieno maa ystävällisine ihmisineen ja kauniine rakennuksineen. Ihastuin jo muutama vuosi sitten Varsovaan ja nyt Zakopaneen. Toivottavasti joskus olisi mahdollisuus nähdä myös Krakova muutenkin kuin lentokentän ja rautatieaseman osalta.