5.8.2019

Vastoja ja vihtoja


Saunavasta tai -vihta kuuluu kesään! Se, kummalla nimellä tuota hyväntuoksuista löylypiiskaa kutsuu, riippuu pitkälti asuinpaikasta. Karkeasti jaoteltuna vihta-sanaa käytetään pääkaupunkiseudulla ja Länsi-Suomessa ja vasta-sanaa Keski- ja Itä-Suomessa. Itse olen Etelä-Karjalassa asuvana ja Pohjois-Karjalassa mökkeilevänä tottunut vastaan, mutta Hämeessä asuneena myös vihta kuulostaa luontevalta.

Kuva: Kimmo Kauppi
Koivuvastat ovat perinteisiä kesäsaunan tunnelmantuojia, ja paras aika niiden tekoon on pari viikkoa juhannuksen molemmin puolin. Yleensä vasta tehdään rauduskoivusta, sillä sen lehdet ovat kestävämmät kuin hieskoivussa, mutta mukaan kannattaa laittaa myös hieskoivun oksia niiden voimakkaamman tuoksun vuoksi. Saunoessa vasta upotetaan kylmään veteen ennen käyttöä ja aina silloin, kun sillä ei ropsita.

Koivuvastat juhannussaunassa.
Koivuisen vastan lisäksi kannattaa kokeilla myös katajavastaa. Se ei tunnu käytössä niin piikikkäältä kuin voisi luulla. Katajainen vasta sopii mielestäni erityisen hyvin loppukesään, kun koivuvastakausi on jo ohitse. Katajavastat haudutetaan kuumassa vedessä ennen käyttöä, jolloin piikit pehmenevät sopivasti, ja lisäksi haudutusvedestä saa hyväntuoksuisen löylyveden. Katajoilla ropsuttelu on eräänlaista kotikutoista akupunktiohoitoa!

Katajavastat.
Katajavastat mökkisaunassa.
Koivun ja katajan lisäksi vastan voi tehdä myös esimerkiksi pihlajasta, lehmuksesta, lepästä, tammesta, vaahterasta tai syreenistä! Näitä muita vastoja en ole vielä kokeillut, mutta ajattelin tästä lähtien tehdä joka kesä jonkin uudenlaisen vastan. Tämän kesän uusi kokemus oli kataja. Vastatarpeita kerätessä tulee muistaa, että niitä saa kerätä vain omasta metsästä tai maanomistajan luvalla.


2 kommenttia:

  1. Katajavasta kuulostaa jännittävältä! Olisi hauska kokeilla!

    VastaaPoista
  2. Kannattaa ehdottomasti kokeilla!

    VastaaPoista