Rentun ruusuksikin kutsuttua maitohorsmaa ovat jo pohjoisen pallonpuoliskon alkuperäiskansat käyttäneet ravintonaan, ja edelleen sitä voi hyödyntää alkukesän kasvislisukkeena. Horsma kelpaa syötäväksi periaatteessa kaikilta osin, mutta parhaimpia ovat sen nuoret versot alkukesästä. Kasvaessaan varret muuttuvat puumaisiksi ja kitkeriksi, mutta silloinkin voi käyttää nuoria lehtiä ja kukintoja.
Versot kerätään puhtaalta paikalta ja huuhdotaan, jonka jälkeen niitä voi käyttää parsan tavoin. Versot voi esimerkiksi höyryttää, keittää tai paistaa voissa. Nuoren horsman maku on mieto ja muistuttaa lähinnä parsaa, mistä tulee nimitys "Pohjolan parsa". Horsman lehdet taas käyvät hyvin salaattiin ja punaisista kukista voi tehdä pinkkiä mehua!
Herkullisen näköinen horsma-annos! Joskus aikanaan, kun olin syönyt horsmasta vain kesällä lehtiä salaattina, pidin sitä vähän tylsänä ravintokasvina, mutta kun sitten jokunen vuosi sitten opin tämän "parsana" hyödyntämisen, minulle avautui aivan uusi maailma: sehän on aivan todella hienostunut herkku. <3
VastaaPoistaMukavaa, että löysin blogiisi. Muistelen joskus aiemminkin eksyneeni tänne, mutta en jostain syystä varmaan tajunnut jäädä lukijaksi. Nyt otin seurantaan. :)
Kiitos, minäkin kävin tutustumassa sinun blogiisi ja liityin lukijaksi. Kivoja luontotarinoita ja -kuvia! :)
PoistaKummasti muistuttavat ulkomuodoltaankin parsaa :)
VastaaPoistaNiin muistuttavat. :)
Poista