Näytetään päivämäärän mukaan lajitellut viestit haulle huuhanranta. Lajittele osuvuuden mukaan Näytä kaikki viestit
Näytetään päivämäärän mukaan lajitellut viestit haulle huuhanranta. Lajittele osuvuuden mukaan Näytä kaikki viestit

1.7.2021

Telttailua Lepänkannon hiekkarannalla

 

Kesäkuussa yllättänyt hellejakso houkutti telttailemaan veden äärelle. Valitsimme telttailupaikaksi entuudestaan tutun Lepänkannon virkistysalueen Savitaipaleella. Lepänkannon pitkä hiekkaranta, kirkasvetinen Kuolimojärvi ja kaunis harjumaasto tekevät paikasta täydellisen kesäretkeilykohteen! Olin aiemmin ihaillut pitkää hiekkarantaa ja pulahtanut siellä uimaan aina Jääkauden jäljet - kivikauden ihminen -retkeilyreitin kiertämisen jälkeen. Nyt sää oli niin kuuma, että patikoinnin sijaan keskityimme ainoastaan telttailuun ja uintiin.

Järvinäkymä teltan oviaukosta
Pieni yksiö, mutta isolla uima-altaalla.
Nainen kurkistaa teltan ovelta
Kuva: Kimmo Kauppi
Lepänkannon ranta on pitkä, mutta ei niin pitkä kuin kaksi muuta Etelä-Karjalan huippurantaa Päihäniemi ja Huuhanranta, joten jos Lepänkannossa aikoo majoittua, kannattaa olla ajoissa liikkeellä tai mennä sinne arkipäivänä, jotta voi valita mieleisensä paikan. Kesäkuussa arkiviikolla rannalla oli vain pari asuntoautoa ja yksi teltta meidän lisäksemme, joten saimme valittua teltalle hyvän paikan puiden varjosta aivan veden ääreltä. 

Mäntyjä ja Kuolimojärvi
Kuolimojärven kaunista maisemaa.

Teltta Kuolimojärven rannalla
Näissä maisemissa kelpaa telttailla.
Lepänkannon ranta on todella loivasti syvenevä, joten sen vesi lämpenee helteellä nopeasti. Helteellä on kätevää, kun järvi on aivan vieressä ja voi käydä pulahtamassa veteen aina kun tulee liian kuuma. Teltta rannalla on kuin pieni yksiö jättimäisellä uima-altaalla varustettuna! Voin lämpimästi suositella Lepänkantoa kesäretkikohteeksi.

Varpaat vedessä
Kuolimojärvessä on kirkas vesi.

Järvinäkymä teltasta
Kuva: Kimmo Kauppi

Retkieväät
Ulkona eväät maistuvat aina erityisen hyvältä.

12.10.2019

Kirjaesittelyssä Retkipaikka - uudet seikkailut

Sisältää mainoslinkin. Se on merkitty tähdellä*.

Vuonna 2015 ilmestyi Retkipaikka-blogissa esiteltyjen luontokohteiden pohjalta koottu kirja Retkipaikka - seikkailuja Suomen luonnossa, jossa esitellään 80 kohdetta ympäri Suomen. Teosta on myyty loppuun jo neljä painosta, joten tänä vuonna tehtiin jatkoteos Retkipaikka - uudet seikkailut, jossa esitellään 80 uutta kohdetta ja reittiä. Olin aivan innoissani jo ensimmäisestä kirjasta, ja nyt olen, jos mahdollista, vieläkin innostuneempi! Tähän on yhtenä syynä se, että kirjassa on mukana kolme minun esittelemääni ja kuvaamaani kohdetta: Tolpankaankaan luontopolku Luumäellä, Huuhanranta Ruokolahdella ja Luhdanjoen lintutorni Lahdessa.

Muistan, kuinka neljä vuotta sitten luin Retkipaikka-kirjaa haltioituneena. Teoksen tarinat ja kohteet olivat niin houkuttelevia, että tuskin maltoin odottaa pääseväni itse retkeilemään mahdollisimman monissa niistä. Olin juuri itse aloittanut kirjoittamaan luonto- ja retkeilyaiheista blogiani, ja Retkipaikka oli yksi tietolähde etsiessäni kiinnostavia kohteita. Silloin en osannut vielä edes haaveilla, että seuraavan kirjan teossa olisin itse mukana!


Tässä se nyt kuitenkin on, painotuore nide täynnä uusia upeita paikkoja, jotka odottavat seikkailemistaan. Edelleen tunnen saman haltioitumisen tunteen, kun luen erikoisista ja kiinnostavista kohteista ja mietin milloin pääsisin käymään niissä paikan päällä. Luen tarkkaan kirjoittajien omakohtaiset kokemukset ja tutkin kuvat. Tämän uuden kirjan kohteista minua kiinnostavat erityisesti Norppapolku Puumalassa, Astuvansalmen kalliomaalaukset Mikkelissä, Ruunaan koskikierros Lieksassa ja Dagmarin lähde Raaseporissa.

Suomen luonto on ehtymätön seikkailu - sen todistaa myös uusi Retkipaikka-kirja. Teoksessa kuljetaan koskilta kanjoneille, saarista särkille ja hiekkarannoilta hiidenkiukaille. Jokaisen kohteen yhteydessä on koordinaattien lisäksi myös karttakuva, mikä helpottaa perille löytämistä. Kohteet on jaoteltu maakunnittain, joten omat lähiseudun paikat löytyvät helposti. Kiehtovien tarinoiden ja kauniiden kuvien lisäksi juttujen otsikot, kuten "Lumoava lähdelahti", "Aikamatka sadan vuoden taakse", "Rotko maailman laidalla" tai "Piilopaikka jättiläisten sylissä" houkuttelevat pakkaamaan retkirepun ja suuntaamaan kohti seuraavaa seikkailua.


Kirjaa voi ostaa muun muassa Retkipaikan verkkokaupasta tai Adlibriksestä*.



12.8.2019

Hiukanharjun luontopolku


Kiersimme Kainuussa sukulaisvierailun lomassa Hiukanharjun luontopolun, joka kulkee upeissa maisemissa Sotkamossa. Neljän kilometrin mittainen polku lähtee Hiukan uimarannan tuntumasta osoitteesta Tervatie 3. Opasteet neuvovat kiertämään polun myötäpäivään, mutta koska menimme ensin ihailemaan upeaa hiekkarantaa, lähdimme vähän kuin huomaamatta kulkemaan reittiä vastapäivään. Siihen suuntaan kiertäessä lenkin hienoimmat maisemat osuvat reitin alkupuoliskolle.




Hiukan hiekkarantaa harjuineen kutsutaan Kainuun Rivieraksi - eikä suotta. Pitkä ja matala ranta on hienoa vaaleaa hiekkaa ja Ison Sapsojärven vesi kirkasta. Aurinkoisena keskikesän päivänä järvi kimalteli vaaleansinisenä ja hiekka tuntui lämpimältä kun istuimme ihastelemassa maisemaa, jolle eteläisessä Itä-Suomessa vetää vertoja vain Huuhanranta Ruokolahdella.



Rannalta polku nousee harjun päälle, jossa se kulkee rantaa myötäillen. Harjun erikoisuus on pois kuluva hiekka, jonka vuoksi reunalla kasvavien puiden juuret kasvavat ikään kuin ilmassa. Paikka paikoin itse polkukin on jo aivan hiekkajyrkänteen reunalla. Iso Sapsojärvi pilkottaa puiden lomasta, ja harjun korkeimmalta kohdalta on vaikuttava näkymä järven aavalle. Pariin kohtaan on rakennettu portaat alas rantaan.



Reitin rantaosuuden puolivälissä polku poikkeaa kiertämään suolammen. Pienen suon yli kuljetaan pitkospuita pitkin ja muu ympäristö on raikasta mäntymetsää. Lammen jälkeen voi valita kiertääkö koko neljän kilometrin lenkin vai oikaiseeko ja kulkee vain kaksi ja puoli kilometriä. Kannattaa ehdottomasti kiertää koko lenkki eikä oikaista, sillä koko lenkin kiertämällä luvassa on lisää kaunista rantamaisemaa ja muun muassa vanha tervahauta.


Kuva: Kimmo Kauppi
Vastapäivään kiertäessä lenkin loppupuolisko on hiekkateitä mäntymetsämaisemissa. Reitti ohittaa hautausmaan, vesitornin ja hotellin. Lopuksi reitti ohjaa takaisin lähtöpisteeseen uimarannalle, jossa voi sään suosiessa pulahtaa reippailun päätteeksi uimaan! Kaikkiaan tämä luontolenkki on hieno kokonaisuus informatiivisine opastauluineen, joissa kerrotaan muun muassa rannan kivikautisesta asutuksesta. Lisäksi paikka on helposti saavutettavissa, sillä hiekkaranta polkuineen sijaitsee aivan Sotkamon keskustan tuntumassa.





2.8.2017

Huuhanranta


Ruokolahdelta löytyy yksi Saimaan pisimmistä hiekkarannoista. Toisen Salpausselän etelärinteellä sijaitseva Huuhanranta on puolitoista kilometriä pitkä ja sen ranta on matalan hiekkapohjansa ansiosta ihanteellinen kahlailuun. Huuhanrantaan pääsee kääntymällä Puumalantieltä Utulan ja Kyläniemen suuntaan. Lähin osoite on Kietäväläntie 257-365, Ruokolahti.


Aurinko paistoi lämmintä päivää enteillen kun ajoimme elokuisena aamupäivänä Huuhan hiekkoja ihmettelemään. Jätimme auton pysäköintialueelle ja kävelimme alas rantaan. Rannassa näkyi vain pari asuntoautoa ja yksi vene sekä muutama uimari, joten ruuhkaa ei vielä ollut.


Eteemme avautuva maisema teki heti vaikutuksen: mäntymetsikön takana välkehti sininen Saimaa ja suuri Huuhanselkä. Saimaa löi rantaan aaltojaan ja kengät lähtivät jalasta alta aikayksikön. Hiekka tuntui varpaissa lämpimältä ja vesi parikymmentäasteiselta.


Rannalla on monia tulipaikkoja, joten oli melkein vaikeuksia valita mille niistä asettuisimme eväinemme. Tulipaikkojen lisäksi rannan puolivälistä löytyy nuotiokatos, joka sekin oli vapaana. Polttopuille on oma katoksensa.




Kävelimme rannan päästä päähän, sillä rannan lännenpuoleisessa päässä on erikoinen nähtävyys: paahteinen paisterinneympäristö, jossa seurataan hyönteislajistoa. Rinne on todella jyrkkä, mutta sitä pitkin kulkee polku ylös. Rinteessä kasvaa muun muassa maitohorsmaa, jäkälää ja vadelmaa.



Ylhäälle kiipeäminen kannattaa, sillä maisemat ovat upeat! Saimaan saaria ja luotoja sekä sinistä aavaa silmänkantamattomiin... Jonnekin tuonne Saimaan sineen upposi muuten vuonna 1923 höyrylaiva Kaleva, jota ei vieläkään ole löydetty.


Rinteen päältä pääsee ihailemaan Huuhanrantaa aitiopaikalta, sillä hiekkaranta näkyy ylhäältä katsottuna kokonaisuudessaan vasemmalla. Rinteen päällä on nuotiopaikka ja sauna, jotka ovat varjoliitäjien käytössä. Jyrkkä rinne ja suuri järvenselkä tasaisine tuulineen ovat varjoliitäjille ihanteellinen ympäristö.


Saimaa näytti taas yhden parhaista puolistaan ja rannoistaan. Kun iltapäivällä lähdimme ajamaan Huuhanrannalta pois, mieleeni tuli aforismi, jonka mukaan päivän päätteeksi jalkojen tulisi olla likaiset, hiusten sekaiset ja silmien sädehtivät! Retkeillessä jos missä tämä toteutuu!