Koiramme tykkää kulkea mukanamme retkillä, mutta pidemmillä lenkeillä tai hankalassa maastossa hän ei ikänsä ja pienen kokonsa vuoksi jaksa tai aina voikaan itse tassutella koko matkaa. Sylissä kantaminen on epäkäytännöllistä, koska retkillä on hyvä olla molemmat kädet vapaina. Tähän löytyi onneksi kätevä ratkaisu koirankantorepusta! Ostin chihuahuallemme repun 10-vuotislahjaksi.
 |
| Kuva: Kimmo Kauppi |
Totutin koiran reppuun herkkupalojen avulla. Ensin laitoin repun pohjalle koiran oman viltin, jossa on hänen oma hajunsa. Sen perässä koira hyppäsi itse avoimeen reppuun ja näytti viihtyvän siellä hyvin. Koiran totuttua olemaan avoimessa repussa, aloin antamaan sille muutamia herkkupaloja repun katseluaukon kautta. Koira työnsi päänsä aukosta vapaaehtoisesti kun sai hyvää syötävää. Sen jälkeen vedin repun vetoketjun kiinni ensin vähäksi aikaa ja sen jälkeen pidemmäksi aikaa. Tällä tavoin koira tottui reppuun helposti!
 |
| Kuva: Kimmo Kauppi |
Koiran totuttua reppuun kotioloissa, oli oikean patikoinnin aika. Kiersimme metsässä yhdeksän kilometrin lenkin, josta koira halusi kävellä vain alkumatkan. Kun leveä polku muuttui varvikoksi muurahaisineen, koira meni suosiolla reppuun ja katseli sieltä tyytyväisenä maisemia loppumatkan.
 |
| Kuva: Kimmo Kauppi |
Kantoreppu on kyllä niin kätevä, että se tulee ehdottomasti olemaan aktiivikäytössä. Nyt koiramme voi kulkea mukana myös marjastus- ja sienestysreissuilla! Erityisesti koiran kannalta hankalissa maastoissa kuten kivikoissa tai korkeissa heinikoissa repusta on iso apu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti