Ilkonsaari - yksi Suur-Saimaan helmistä

Ilkonsaaren osittain vedenalainen hiekkasärkkä

Suur-Saimaalta löytyy lukemattomia hienoja saariretkikohteita, mutta Ilkonsaaresta tuli ykkössuosikkini heti kun pääsin käymään siellä ensimmäisen kerran toissa kesänä. Nyt yhteisiä reissuja sinne mieheni kanssa on kertynyt jo neljä, ja ne on tehty purjeveneellä toukokuun ja syyskuun välillä. Reissuihin on mahtunut tuulta ja tyyntä, sillä Ilkonsaari sijaitsee aaltojen armoilla keskellä Suur-Saimaata. Saarikokonaisuuteen kuuluu useampi saari, mutta käytännössä vain pääsaarella vieraillaan, sillä sieltä löytyvät laiturit, nuotiokatokset ja muut retkeilyrakenteet sekä saaren erikoisuus - ortodoksiset tsasounat. Ympärillä avautuvat aavat Ilkon- ja Vitsainselät ja syvänsininen Saimaa. Saaren päästä päähän kulkee helppokulkuinen luontopolku ja rantoja pitkin mutkittelee pikkupolkuja.

 

Ilkonsaaret veneestä nähtynä

Matkalla Ilkonsaareen

Loikoilua veneessä Ilkonsaaren laiturissa

Upea auringonlasku Ilkonsaaressa

Risti Ilkonsaaren etelänpuoleisella kalliolla

Ilkonsaari on Saimaa Geoparkin kohde, sillä saari koostuu kahdesta erikoisesta kallioselänteestä, ja lisäksi saaren vieressä on harvinainen pitkä  veden alla kulkeva hiekkasärkkä, jota veneilijöiden on syytä varoa. Saaresta löytyy niin sammal- kuin jäkäläpeitteistä kalliota ja sileää, paljasta rantakalliota. Yhteen rantakallioon on muovautunut aivan saimaannorpan muotoinen luonnon oma kahluuallas! Tarkenin istuskella siinä vielä syyskuun puolella auringon lämmittäessä. 

Luonnon oma kahluuallas

Syyskuussa 2023 oli lämmintä

Ilkonsaaren länsipuolen rantaa

Yksi Ilkonsaaren monesta nuotiokatoksesta

Ilkonsaaren erikoisuus ovat skiitat eli ortodoksiset rukoushuoneet, joista jokainen on nimetty jonkin toimivan luostarin mukaan. Skiittoihin on vapaa pääsy ja niiden ovet ovat avoinna vierailijoille ympäri vuoden. On jännittävää nähdä keskellä luontoa erilaisia pieniä kappeleita, joista jokaisessa on oma tunnelmansa. Uusin skiitta on valmistunut vuonna 2019. Pyhätöt sijaitsevat saaren luontopolun varrella, joten jos kävelee puolentoista kilometrin mittaisen polun, näkee samalla skiitat. Jokaisesta skiitasta löytyy vieraskirja, johon vierailijat voivat kirjata käyntinsä.

Ivronin luostarin skiitta

 

Staraja Ladogan skiitta

Staraja Ladogan skiitan upeita maalauksia

Konevitsalainen skiitta

Valamolainen skiitta

Ilkonsaaren luontopolkua

Jäkäläkallioita Ilkonsaaren itäpuolella

Maisemaa Ilkonsaaresta idän suuntaan

 

Ilkonsaaressa on kaksi laituria, joista saaren eteläpuolella oleva sopii isomman syväyksen omaaville veneille kuten purjeveneille ja pohjoisempi laituri pienemmille veneille. Lisäksi saaresta löytyy ainakin neljä nuotiokatosta, polttopuita, kuivakäymälöitä ja roskiksia. Olemme kiinnittäneet veneemme etelälaituriin ja viettäneet iltoja nuotiokatoksessa lettuja paistaen. Saaren päästä päähän kävely on mukava aamu- ja iltalenkki ja löytyipä lenkin varrelta syyskuussa sieniäkin lisäevääksi. Uimaan pääsee lähes mistä vain ja toukokuussa heitimmekin talviturkit juuri Ilkonsaaressa.

Iltatulilla etelälaiturin luona

Illan tunnelmaa Ilkonsaaren laiturissa

Letunpaistotulet

Lisäevästä Ilkonsaaren metsistä

 

Ilkonsaaren omistaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ja saareen tehdään kesäkaudella risteilyjä Lappeenrannasta.

Pursialan hiidenkirnu

 

 

Mikkelissä oleva Pursialan hiidenkirnu on yksi Suomen suurimmista. Sen syvyys on kahdeksan metriä ja leveys kahdesta kolmeen metriä. Hiidenkirnu on jääkauden tekosia ja sen iäksi on arvioitu 9 000-11 000 vuotta. Kirnun uursivat mannerjäätiköstä purkautuneet sulamisvedet ja veden mukana kulkeutunut kiviaines. 

 

Hiidenkirnu sijaitsee Pursialan kaupunginosassa ja sen lähelle pääsee Hiidenkadun kautta. Kirnu sijaitsee kallion päällä ja se on aidattu. Vaikka aidat vähän latistavat kirnun vaikuttavuutta, niin ne ovat varmasti säästäneet monta tämän jääkauden ihmeen innokasta ihailijaa putoamiselta. Kuvasin kohdetta aitaan nojaten ja sekin jo vähän hirvitti.

Lappeenrannallakin on oma hiidenkirnunsa, nimittäin Lasolan hiidenkirnu, mutta se on vaatimattoman kokoinen Pursialan hiidenkirnuun verrattuna. Kaikki hiidenkirnut ovat silti hämmästyttäviä todisteita veden ja jään voimasta. Pursialan kirnussa on nähtävissä myös "jauhinkiviä", joita sulamisvedet ovat pyörittäneet kirnun sisällä.

Rahikkalan tuulimylly Savitaipaleella

 

Ennen vanhaan osattiin rakentaa kaikkea kaunista! Rahikkalan kylässä Savitaipaleella on vuonna 1804 rakennettu upea vanha tuulimylly sekä perinteistä kylämiljöötä. Myllyn luo pääsee osoitteella Suomalansaarentie 71. Tien varrella on pieni parkkialue, johon voi jättää auton. Kävimme tutustumassa tähän viehättävään paikkaan heinäkuisena hellepäivänä.

Rahikkalan tuulimylly

Rahikkalan kylämiljöötä

Mylly on entisöity alkuperäiseen kuntoonsa vuonna 2002 ja se on täysin toimintakuntoinen. Myllyn ympäristössä on myös vanha aitta ja 1900-luvun vaihteesta peräisin oleva kiviaita. Tällainen perinnemaisema on todellakin säilyttämisen arvoinen, ja se kuuluukin Saimaa Geoparkin luonto- ja kulttuurikohteisiin. 

Kuva: Kimmo Kauppi

Rahikkalan tuulimylly

Tuulimyllyn lisäksi Rahikkalassa on Suomalansaarentien pohjoispuolella kiinnostava geologinen kohde Julmakivi. Se on monta metriä korkea ja kymmenisen metriä leveä rapasiirtolohkare, jonka tarkka sijainti näkyy maastokartoissa. Kivi näkyy kapean metsätien varrelle puiden lomasta. Olisi kiinnostavaa kuulla mistä se on saanut nimensä, näin äkkiseltään arvelisin sen liittyvän jotenkin sotiin.

Julmakivi

Sarviniemi - rapistuneesta lomakylästä virkistysalueeksi

Kirjoitin viisi vuotta sitten Sarviniemestä, joka on upea luontokohde, mutta jota rumensivat ränsistymään päässeen lomakylän jäänteet. Sarviniemessä toimi vuosikymmeniä suosittu lomakylä, jonka tarina tuli päätökseensä vuonna 2007. Sen jälkeen lomamökit jäivät rapistumaan ja alue painui vähäksi aikaa unohduksiin, kunnes vuonna 2015 Sarviniemi nousi otsikoihin venäläisten tehtyä siitä ostotarjouksen. Moninaisten vaiheiden jälkeen niemi päätyi lopulta Metsähallituksen omistukseen ja alueen tie kohti uutta, luonnontilaisempaa kukoistusta alkoi.

Vuonna 2017 Sarviniemi vuokrattiin Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle, joka alkoi kunnostaa paikasta kaikille yhteistä retkeily- ja virkistysaluetta. Nyt viimeisetkin lomakylän rakennukset on purettu ja paikalla on uusi iso nuotiokatos, infotauluja ja uimakopit. Myöhemmin rakennetaan myös sauna. Upea niemi on nyt kaikille avoin päiväretkikohde, jossa voi viettää aikaa vaikka grillaten ja uiden. Alueella yöpyminen ei ole sallittua vieressä sijaitsevan Puolustusvoimien harjoitusalueen vuoksi. 

Olen käynyt Sarviviemessä useita kertoja ja nähnyt sen hienon muutoksen nykyiseen luonto- ja virkistyskäyttöön. Nyt virkistysalueena paikan upea luonto pääsee oikeuksiinsa, sillä alueen maisemat ovat vertaansa vailla! Pienen ja suuren Sarviniemen väliin jäävällä suojaisalla hiekkarannalla voi ihailla tyyntä Saimaata ja niemien kärjissä Suur-Saimaan aaltoja. Vesi on kirkasta ja polkujen varsilla ja pohjoisrannalla voi nähdä jääkauden jäljiltä suuria irtolohkareita. Suuren Sarviniemen reunamoreeniselänne onkin erikoisuutensa vuoksi yksi Saimaa Geoparkin kohteista.