6.6.2019

Auringonlaskun värejä Saimaalla, osa 2


Vanhan kansan uskomuksen mukaan kaunis iltarusko ennustaa seuraavaksi päiväksi hyvää säätä. Olen huomannut tämän pitävän hyvin paikkansa. Kauneuden lisäksi auringonlaskun seuraamisessa  avaralla paikalla on jotakin ikiaikaista. Näillä rannoilla jo esi-isämme tiirailivat taivaanrantaan etsien ennusmerkkejä säästä ja huomaten mahdolliset viholliset jo kaukaa. Ehkä juuri tämän vuoksi ihmiset edelleenkin hakeutuvat mielellään vesistöjen ääreen ja kokevat ne miellyttävinä ja turvallisina paikkoina.

Oranssi elokuun ilta.
Julkaisin muutama vuosi sitten kuvia suosikkiauringonlaskuistani Saimaalla postauksessa Auringonlaskun värejä Saimaalla. Sen jälkeen kuvia on taas kertynyt monesta upeasta iltaruskosta eri vuodenaikoina rannoilla, vesillä ja jäällä. Kokosin tähän juttuun auringonlaskuja, jotka ovat erityisesti jääneet mieleeni.

Viileän illan pastellisävyjä.

Peilityyni pinta.

Kuva: Kimmo Kauppi

Huhtikuista väriloistoa.

Huhtikuista väriloistoa.

Syyskuisen illan sävyjä.

Elokuinen auringonsilta.

Kevättalven kauneutta.

Maaliskuisella jäällä.

Kevättalven kauneutta.


1.6.2019

Polkuja vihreydessä


Varoitan jo etukäteen, että tämän postauksen kuvista on vaarana saada yliannostus vihreää väriä. Luonto on nyt vehreimmillään ja kamerani on täyttynyt vihreistä otoksista, joissa näkyy koko vehreyden kirjo. Olen ottanut kuvat koiranulkoilutuslenkeillä, joita tallaamme kaikkina vuodenaikoina. Polkumaisemat ovat kauniita jokaisena vuodenaikana, mutta kyllä kesän vehmaus vie voiton. Vai mitä sanotte näistä näkymistä?






Värien psykologiassa vihreän sanotaan olevan rauhoittava väri, joka liitetään terveyteen, kasvuun ja uudistumiseen. Tämä vaikuttaa loogiselta, sillä luonnossa oleskelu laskee tutkitusti verenpainetta ja rauhoittaa, ja alkukesä jos mikä on kasvun ja uudistumisen aikaa. Vihreän värin sanotaan myös ruokkivan luovuutta ja mielikuvista. Nauttikaamme nyt siis vihreän hyvistä vaikutuksista, sillä tämä on siihen parasta aikaa!








14.5.2019

Risteillen Riikaan


Jos Tallinna ja Tukholma vaikuttavat jo liiankin tutuilta kaupungeilta, kannattaa vaihteeksi risteillä Riikaan. Riian risteilyjä tehdään vain muutama kesässä, ja ne ovat yleensä loppuunmyytyjä, joten on oltava ajoissa liikkeellä. Tänä vuonna ensimmäinen risteily Baltian Pariisiksikin kutsuttuun kaupunkiin oli sopivasti vappuna, ja olimme varanneet siihen liput jo alkuvuodesta. Kaupunki oli meille ennestään tuttu, sillä olimme käyneet siellä kerran talvella joulumarkkinoiden aikaan, mistä kirjoitin jutun Jouluinen Riika.

Aallonmurtaja ja veneitä Riianlahdella.
Silja Europa.
Katselimme Silja Europan kannella, kun se starttasi vappuaattona Itämerelle kohti Riikaa. Sää oli aurinkoinen ja meri kimmelsi sinisenä. Laiva oli koristeltu vappupalloin ja ensimmäisenä illan ohjelmassa oli ruokailu laivan buffet-ravintolassa. Ruokailun jälkeen laivan eri baareissa oli normaalia risteilyohjelmaa kuten karaokea, tanssimusiikkia ja esityksiä. Paras "ohjelmanumero" oli kuitenkin auringonlasku laivan aurinkokannelta nähtynä!

Silja Europan vapputunnelmaa.
Auringonlasku Itämerellä.
Vappupäivänä aamupalan jälkeen katselimme taas kannella kun laiva lipui Riianlahdelta Väinäjokeen ja kohti Riian satamaa. Aluksi näkyi metsäisiä rantoja, sitten teollisuusaluetta ja sen jälkeen Riian keskusta siltoineen ja tornitaloineen. Laiva saapui satamaan ennen puoltapäivää ja lähti paluumatkalle vasta illalla, joten aikaa Riiassa kiertelyyn oli noin seitsemän tuntia.

Laiva saapuu Latviaan.
Näkymä Riikaan laivan kannelta.
Maihin päästyämme suuntasimme ensimmäisenä Riian kuuluisille kauppahalleille ja niiden ympärillä olevalle valtavalle torille. Kauppahalleja on monta, esimerkiksi kasvikset, lihat ja kalat ovat omissa halleissaan. Torikojuissa oli tarjolla muun muassa keväkukkia edulliseen hintaan. Ostimme yhdestä kojusta mansikoita ja suuntasimme syömään niitä vanhaankaupunkiin, jossa olivat jo kaikki terassit avoinna ja muutenkin kesäinen tunnelma.

Torin kukkatarjontaa.
Vanhankaupungin värikkäitä rakennuksia.
Lopun päivää kiertelimme ristiin rastiin vanhaakaupunkia ja kävimme muun muassa Radisson Blu Hotel Latvijan ylimmässä kerroksessa sijaitsevassa kattobaarissa, josta on päätähuimaavat maisemat joka suuntaan Riikaa. Jos haluaa nähdä kaupunkia yläilmoista, hotellin kattobaari on siihen oiva paikka. Kaiken huipuksi ylös vie lasiseinäinen hissi, josta maisemia pääsee ihailemaan jo matkalla.

Näkymä Radisson Blu Hotel Latvijan kattobaarista.
Näkymä Radisson Blu Hotel Latvijan kattobaarista.
Vanhastakaupungista löytyvät Riian tunnetuimmat nähtävyydet kuten Vapauden muistomerkki, Kolmen veljeksen talo, Ortodoksinen Kristuksen syntymän katedraali ja Mustapäiden talo. Riika on kuuluisa myös puistoistaan, joissa kukkivat vappuna muun muassa tulppaanit ja kirsikkapuut. Aika kului vanhassakaupungissa kierrellessä nopeasti, ja reilu tunti ennen laivan lähtöä palasimme takaisin laivaan.

Vapauden muistomerkki.
Kolmen veljeksen talo.
Mustapäiden talo.
Tulppaaneita puistossa Riiassa.
Ortodoksinen Kristuksen syntymän katedraali.
Näkymä Riikaan laivan kannelta.
Laivan lähtiessä illalla paluumatkalle oli samaan aikaan illallinen laivan buffet-ravintolassa. Ilta kului taas risteilyohjelman parissa ja aamupalalle herätessämme olimme vielä merellä. Laiva saapui takaisin Helsinkiin vasta iltapäivällä, joten aamupalallakaan ei tarvinnut pitää kiirettä. Vaikka lentäen Riikaan pääsee nopeasti, pidin risteilystä enemmän kuin lentomatkasta seilaamisen kiireettömyyden vuoksi. Tällaiselle risteilylle lähtisin vaikka heti uudestaan! Toivottavasti näitä aletaan järjestää useamminkin kuin vain muutaman kerran kesässä.


10.5.2019

Toukokuun kukkia


Joka toukokuu järkeilen, että tänä vuonna minun ei tarvitse enää valokuvata kaikkia kevätkukkia kuten kirsikankukkia ja sinivuokkoja, sillä minulla on niistä kuvia jo ennestään pilvin pimein. Silti aina, kun näen ensimmäiset vaaleanpunaiset ja violetit väripilkut, on pakko kaivaa kamera esiin ja ikuistaa näitä ihanuuksia jälleen kerran... Tässä tämän kevään kukkakuvasatoa.



Sinivuokko on kirsikankukkien ohella yksi kauneimmista kevätkukista hennon liilasta tumman violettiin taittavine sävyineen. Joskus siitä voi nähdä myös punaisen värimuunnoksen, joka väristään huolimatta on silti sinivuokko. Muistan kuinka lapsena kutsuimme niitä punavuokoiksi! Tänä vuonna löysin taas ihanan pinkkejä vuokkoja muutaman vuoden tauon jälkeen.



Sinivuokosta on olemassa myös valkoinen värimuunnos, mutta niitä en tänä keväänä ole nähnyt. Normaaleja valkovuokkoja sen sijaan on taas runsaasti. Ihaillaan nyt vuokkojen värimerta, sillä se on ainakin Etelä-Suomessa nyt parhaimmillaan! Kohta kevään ensimmäiset kukkijat tekevät tilaa seuraaville, kuten hurmaaville kieloille. Kirsikan kukintaa taas seuraa syreenien kukinta. Kieloista ja syreeneistä minulla onkin ennestään paljon kuvia, joten tänä vuonna niitä ei tarvitsisi kuvata - vaan kuinkahan käy...